Toijalan Seudun Reserviläiset ry aloitti maaliskuun puolivälissä uuden kotivarakoulutuksen, jossa kurssilaiset pääsevät tutustumaan kotivarareppuun. Koulutustilaisuudet järjestetään Toijalan aseman kokoustiloissa. Tilaisuuksia järjestetään niin monta, kuin on kysyntää. Koulutuksessa kootaan yhdelle henkilölle tarkoitettu mallipussi.
– Koulutuksen tavoitteena on opettaa osallistujat pärjäämään useita päiviä sähköttä tai maastossa, yhdistyksen puheenjohtaja Virpi Rantala kertoo.
Reppuun reilusti ruokaa
Repuksi käy mikä vaan riittävän suuri reppu, sellainen kuin kotoa sattuu löytymään. Kotivararepun sisältö on pääasiassa hyvin tuttua kotivaraa.
– Repussa on otsalamppu heti ulkopuolella, sillä kun sähköt lähtevät, pitää valoa olla heti saatavilla, Rantala aloittaa.
– Lamppu on helposti saatavilla myös maastossa sitten, kun tulee pimeä.
Mukana on vesipullo. Sen tarkoitus on lähinnä muistuttaa siitä, että yksi henkilö tarvitsee vuorokaudessa kaksi litraa vettä. Kolmen päivän kotivarassa vettä pitäisi olla jo kuusi litraa per henkilö.
Repussa on pakattuna kynttilä, tulitikkuja ja sytytyspaloja muovipussiin käärittynä. Lisäksi on retkivalo, joka toimii ledeillä eli patteritkin kestävät pitkään.
– Näitä saa kaikista varastomyymälöistä, toki myös retkeilyliikkeistä, Rantala vinkkaa.
Repussa on myös pattereita. Niiden päivämääriä Rantala kehottaa tarkkailemaan. Myös pieni kuksa löytyy. Lämpöhuopa ja pieni pyyhe pitää olla myös mukana. Trangia-astia tai vastaava ruoanlaittoväline kannattaa pakata myös mukaan.
– Astian saa lämpimäksi myös risunuotiolla. Astia kärsii siitä, mutta jos ollaan kotivaran varassa, kyllähän sitä sitten täytyy polttaa vaikka risuja, Rantala toteaa.
Veden lisäksi mukana on mehua, kestomaitoa, mysliä, näkkäriä, kiisseliä, välipalakeksejä, kahvia tai teetä tai kaakaota ja ananastölkki sekä tonnikalaa.
– Lisäksi mukana on suklaapatukoita, kellä ne sitten säilyvät kotivararepussa ja kellä ei, Rantala naurahtaa.
Ruokien jälkeen repusta nousee lusikka-haarukka-työkalu.
– Vaikka tölkeissä on tänä päivänä ilman avaajaa avattava kansi, kannattaa avaaja olla mukana siltä varalta, että tölkin kansi hajoaakin, Rantala vinkkaa.
Seuraavaksi repusta löytyy kehonlämmitin. Kyseessä on pieni pussi, joka liimataan esimerkiksi selkään ja joka tuottaa lämpöä 8 tuntia. Vastaavia lämmityspussukoita on saatavilla käsineisiin ja kenkiin laitettaviksi.
– Niitä saa retkiliikkeistä. Jos on ulkona kylmässä, voi lisäksi hankkia avaruushuovan muutamalla eurolla, Rantala vinkkaa.
Mukana on myös hyttysverkko ja sadetakki. Kertakäyttösadetakkikin käy. Solumuovinen istuinsuoja kuuluu myös reppuun. Korona-aikana mukana on myös maskeja. Myös käsipyyhkeitä kannattaa ottaa mukaan, jotta hygieniasta on helppo huolehtia. Ensiapupakkaus kuuluu kotivarareppuun ehdottomasti. Rantalan näyterepussa ensiaputarvikkeet on pakattu yhteen sivutaskuun, jotta kaikki asiaan kuuluva löytyy nopeasti yhdestä paikasta.
Muista myös ajanviete
Lopuksi Rantala vetää repusta ristikkolehden.
– Montako päivää sitten ollaan ilman sähköä, tässä on vähän ajanvietettä, joka toimii ilman sähköäkin. Myös vihko kannattaa pakata reppuun, Rantala neuvoo.
Näyterepussa ei ole mukana vessapaperia, mutta sitäkin Rantala kehottaa varaamaan mukaan. Myös roskapussirulla on hyvä olla valmiina. Jos sähkö katkeaa, myös vesi katkeaa. Sen jälkeen roskapussin voi asettaa wc-istuimen sisäpuolelle ja pussia on helppo vaihtaa.
Lapsille omat reput
Lapsia ei ole kotivarareppua koottaessa unohdettu. Lasten repusta löytyy lelu, oma huopa, limua, otsalappu, sadetakki ja reilusti ajanvietettä sarjakuvien muodossa.
– Kyllä näillä pari kolme päivää pärjää yksi ihminen, Rantala uskoo.
