Maalaisjärki on paikallaan joissain yhteyksissä ja toisissa sen käyttö on vaarallista­ – Vaarallisuus syntyy siitä, jos haluamme ulottaa tätä ylivertaista apparaattia ongelmiin, jotka ovat aidosti monimutkaisia

Ossi Heino.

Päivittäistä uutisvirtaa selaillessa ei voi olla huomaamatta, kuinka terveen maalaisjärjen käyttöä peräänkuulutetaan poliittiseen päätöksentekoon, viranomaistoimintaan ja yleisemminkin yhteiskunnallisten ja kansainvälisten asioiden ratkaisemiseen. Olipa kyse sitten uusien hyvinvointialueiden organisoinnista, maamme turvallisuuspoliittisesta tulevaisuudesta tai vaikkapa ilmaston tilaa koskevista linjauksista, nimenomaan maalaisjärkeä kaivataan. Vaalimainoksissa poliitikot lupaavat tuoda keskusteluihin sen ääntä – asioista kun ei pidä tehdä vaikeampia kuin mitä ovat.

Maalaisjärjen odotetaan ajavan meidän kaikkien etua, lähestyvän ongelmia suvereenin hyvän näkökulmasta ja päätyvän siten kiistattoman oivallisiin ratkaisuihin. Kaipuulle on syynsä, sillä maalaisjärki auttaa meitä selviytymään arkemme täyttävistä pienistä käytännön tilanteista muitta mutkitta. Osaamme pukeutua säähän ja tilanteeseen sopivasti, ymmärrämme antaa julkisissa kulkuvälineissä sopivasti tilaa kanssamatkustajille ja taidamme oikeanlaiset sanamuodot ja ilmaisutavat riippuen siitä, kenen kanssa keskustelemme.

Olemme omaksuneet valtavan määrän tällaisia päivittäisten asioiden toimivuutta edistäviä kirjoittamattomia sääntöjä. Sääntötuntemus voidaan lukea maalaisjärjeksi juuri siksi, että kaikkien odotetaan omaksuvan säännöt kirjoittamattakin. Yhtä aikaa kaikkialla mutta ei varsinaisesti missään operoivan järjen puutteen huomaakin jonkinlaisena tahdittomuutena, kömpelyytenä tai selittämättömänä outoutena. Verkkoasiointi chat-botin kanssa on hyvä esimerkki siitä, kuinka varsinainen asia hoituu, mutta kanssakäymisestä itsestään jää jotenkin omituinen fiilis – tekoälyltä puuttui se jokin.

Maalaisjärki taitaa olla eräänlainen kokemuksen kautta hioutunut ratkaisumekanismi, joka salamannopeasti väittää ymmärtävänsä, mistä on kysymys, ja rientää kertomaan oikean vastauksen. Se ei ole kiinnostunut tietämään tapauksen yksityiskohdista tarkemmin tai puntaroimaan ratkaisuaan useammalta kantilta. Ylivertaisena kokonaisuuden ymmärtäjänä maalaisjärki on kuin se kuuluisa apteekin hylly täsmälääkkeineen. Mutta päätellessään jonkin yksityiskohdan perusteella koko kuvion luonteen, se itse asiassa estää meitä ymmärtämästä asiaa sen paremmin. Maalaisjärjen väliintulo lopettaa ihmettelyn, tukahduttaa paremman tiedon etsinnän ja mitätöi näkökulman avartamisen tarpeen. Havainnointi laiskistuu. Analysointihalu korvautuu ratkaisujen mustavalkoistumisella.

Ja mikäpäs siinä – on suorastaan välttämätöntä hyödyntää maalaisjärjen suomaa, nopeasti saatavilla olevaa ratkaisuvarastoa arjen käytännön pulmiin. Vaarallisuus syntyy kuitenkin siitä, jos haluamme ulottaa tätä ylivertaista apparaattia ongelmiin, jotka ovat aidosti monimutkaisempia ja merkityksellisempiä kuin vaikkapa se, istuako kanssamatkustajan viereiselle penkille puolityhjässä bussissa. Juuri ratkaisukykynsä vuoksi maalaisjärjen käyttöä pitäisi varoa.

Ossi Heino

Kirjoittaja tutkii työkseen pahoja asioita ja tasapainottaa tilannetta vapaa-ajan hyvillä asioilla.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Lue lisää

Kommentointi on suljettu.