Kaupunki etsii yhdistyksiä tai yrityksiä vastaamaan Järvelän liiteristä, liikennepuistosta ja uudesta liikuntahallista – Toimenkuvat tarkentuvat myöhemmin

Akaan kaupungin elinkeinopäällikkö Jari Jokinen kertoo kaupungilla olevan useitakin sellaisia toimintoja, joita voisi mahdollisesti jatkossa hoitaa ulkopuolinen operaattori. Kuva Jarno Keskinen.

Akaan kaupunki hakee yhteistyökumppania vastaamaan Viialan uuden liikuntahallin valvonnasta ja asiakaspalvelusta. Kumppania haettiin aluksi avoimella tarjouskilpailulla, mutta määräaikaan mennessä tarjouksia ei saatu. Tämän vuoksi kaupunki hakee nyt kumppania suorahankintamenettelyllä.

Rakenteilla olevalle liikennepuistolle etsitään niin ikään operaattoria. Kaupungin mukaan sillä ei ole resursseja hoitaa puiston toimintoja itse. Myös Haihunkoskella sijaitsevan Järvelän liiterin sauna- ja kahvilatoiminnoista vastaavan toimijan etsintä on käynnissä.

Akaan Seutu selvitti, millaista tekijää millekin kohteelle haetaan ja mitä operaattorin tulisi missäkin kohteessa tehdä. Selvisi, että tulevien operaattoreiden toimenkuvat muodostuvat ja tarkentuvat sitten, kun toiminta on käynnissä.

Haihunkoskelle ehkä Luttusten malli

Tulevien yhteistyökumppaneiden työnkuvaa ei ole kaupungilla vielä tarkkaan määritelty, eikä se ehkä olisi kovin mielekästäkään, elinkeinopäällikkö Jari Jokinen näkee.

– Yhteistyökumppanin tehtävät ovat joka paikassa vähän erilaisia. Yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään sopimus, jossa määritellään linjat tulevalle kehitykselle. Hyvä esimerkki tällaisesta kaupungin ja toimijan yhteistyönä kehittyvästä tekemisestä on Luttusten alue Viialassa, jota Viialan Kulttuuriklubi on lähtenyt kehittämään, Jokinen kertoo.

Haihunkosken alue voisi kehittyä vastaavalla tavalla kuin Luttusten alue.

– Haihunkoskellakaan kaupunki ei ehkä jatkossakaan ole mukana kuin tahtotilan luojana ja rakentamassa visiota yhdessä tulevan operaattorin kanssa. Se, mitä käytännössä tehdään, etenee vaiheittain. Eihän kaupunkikaan voi olettaa, että toiminta on lopullisessa muodossaan heti alussa, Jokinen näkee.

Toiminnan jatkuessa ja palautteen kertyessä operaattoreille kertyy paras tieto siitä, mitä kannattaisi tehdä ja mihin suuntaan toimintaa kehittää.

Liikennepuistoon yhdistys tai pieni yritys

Liikennepuiston toimintaa voisivat Jokisen mukaan hoitaa myös kaupungin kesätyöntekijät.

– Mutta kun sinne tulee myös kioski- ja huoltorakennus, sinne olisi hyvä löytää toimija, joka pystyy pyörittämään sekä sitä että liikennevälineiden lainaustoimintaa. Itse olen ajatellut, että siihen sopisi jokin yhdistys tai pieni yritys, joka sitä pyörittäisi, Jokinen otaksuu.

Kaavailuissa itse puistossa liikkuminen olisi maksutonta, mutta kioskista voisi myydä jotakin, josta operaattorille kertyisi tuloa.

Liikuntahallissa tarkimmat kuviot

Viialan liikuntahallin toiminta on tarkemmin säänneltyä kuin muissa kohteissa.

– Liikuntahallissa on tarkemmin määritelty toiminnot, sen operointi on vähän vastaavan tyylistä toimintaa kuin Monitoimihallilla nyt. Kyse on enemmän ylläpitotoiminnasta, operaattorille ei kuulu samalla tavalla esimerkiksi tapahtumien aktiivinen etsintä kuin muissa kohteissa, Jokinen kertoo.

Liikuntahalliin operointi vaatii myös korkeampaa sitoutumistasoa kuin Järvelän liiteri tai liikuntapuisto, koska kyse on jatkuvasta, ympärivuotisesta toiminnasta.

– Voisi ajatella, että siihen löytyisi sopivin tekijä yrityspuolelta. Toki yritys- ja yhdistystoiminnan rajapinta on tänä päivänä häilyvä ja yhdistyskin voisi perustaa sitä varten yrityksen, Jokinen aprikoi.

Operaattorien määrää voisi vielä lisätä

Tällä hetkellä yhteistyökumppania tai operaattoria etsitään kolmelle kaupungin omistamalle kohteelle. Jokinen uskoo, että monikin kaupungin toiminta tai rakennus voisi hyötyä ulkopuolisesta operaattorista.

– Kun saataisiin vastuut ja sopimukset selkeiksi siitä, kuka hoitaa mitäkin, tällainen malli voisi toimia aika moneenkin kohtaan, esimerkiksi talviliikuntapaikkojen ja puistojen laajamittaiseen hoitoon. Sellaisiin tehtäviin, joihin kaupungin henkilöstö ei yksinään pysty. Näitä vaihtoehtoja on kaupungilla mietittykin. Samalla se olisi hyvä tapa aktivoida yhdistyksiä, Jokinen näkee.

Jokinen näkee operaattorimallin hyvänä keinona mahdollistaa kaupunkilaisille sellaisia palveluita, joiden tarjoamiseen kaupungilla ei ole omia resursseja.

– Ehdottomasti. Kyse on ihan kaupungin omaisuuden ylläpidosta, varsinkin rakennuksille on parempi vaihtoehto saada ne tällaisella mallilla käyttöön ja ylläpitoon kuin jättää rapistumaan tyhjillään. Monessa toiminnassa kaupunki voisi toimia ikään kuin alustana, ja kaupunkilaiset tavallaan pyörittäisivät kaupunkia, Jokinen visioi.

Lue lisää

  1. Ylöjärven Uutiset