Sisä-Suomen poliisi kertoi 4. huhtikuuta epäilevänsä Pirkanmaalla asuvaa, 26-vuotiasta miestä useista törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, seksuaalipalvelujen ostamisista nuorelta, pakottamisista seksuaaliseen tekoon, seksuaaliseen tekoon pakottamisen yrityksistä sekä törkeästä huumausainerikoksesta.
Epäillyn epäiltiin syyllistyneen yhteensä 230 eri rikokseen, jotka ovat kohdistuneet 128 eri henkilöön. Pirkanmaan käräjäoikeus jatkoi perjantaina 1. huhtikuuta miehen vangitsemista.
Keskiviikkona 13. huhtikuuta Sisä-Suomen poliisilaitos kertoi toisesta, noin vuoden ajan tutkinnassa olleesta laajasta seksuaalirikoskokonaisuudesta. Siinä nuoren keskisuomalaisen miehen epäillään syyllistyneen sosiaalisessa mediassa yli sataan lapseen kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin. Epäillyt rikokset ovat kohdistuneet alakouluikäisiin lapsiin.
Epäilty vangittiin vuosi sitten
Asiakokonaisuuden käsittely on alkanut Keski-Suomen käräjäoikeudessa jo helmikuussa 2022, mutta esitutkinta on jatkunut myös oikeudenkäynnin ohessa ja uusia rikoksen uhreja on saatu tunnistettua. Tähän mennessä lapsia on tunnistettu yhteensä 129. Tunnistetuista nuorin on ollut 5-vuotias ja vanhin 13-vuotias.
Tunnistamistyö on poliisin mukaan kestänyt kuukausia ja edellyttänyt myös laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä. Merkittävänä apuna tunnistamisessa ovat olleet Keskusrikospoliisin lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan ryhmä, FBI sekä ne palveluntarjoajat, joiden sovelluksissa epäilty on pitänyt lapsiin yhteyttä.
Rikoksesta epäilty on vangittu Keski-Suomen käräjäoikeudessa 22.4.2021 ja hän on edelleen vangittuna. Hänet on heinäkuussa ja joulukuussa 2021 sekä viimeisen kerran huhtikuussa 2022 vangittu lukuisista uusista rikoksista todennäköisin syin epäiltynä.
Materiaalia tullut 199 eri profiilista
Poliisin mukaan rikosten uhreja epäillään olevan vielä tunnistettuja enemmän, sillä epäillylle oli toimitettu lapsia seksuaalisesti esittävää materiaalia yhteensä 199 eri käyttäjäprofiilista.
– Kymmenien käyttäjäprofiilien takana olevien lasten henkilöllisyys jää siis selvittämättä, sillä kaikissa poliisin haltuunsa saamissa tallenteissa ei ollut sellaista sisältöä, jonka perusteella lähettäjää olisi ollut mahdollista tunnistaa, poliisi kertoo tiedotteessaan.
Esitutkinnassa on ilmennyt, että vain muutama poliisin tunnistamasta 129 lapsesta oli oma-aloitteisesti kertonut kokemastaan jollekin.
– Pelastakaa lapset ry:n vuonna 2021 julkaiseman Grooming lasten silmin -tutkimuksen mukaan merkittävimmät syyt tällaisista kokemuksista kertomatta jättämiselle olivat, että lapsi ei kokenut asiaa vakavaksi, lapsi ei kokenut asiasta kertomisen auttavan, lapsi ei kokenut kenenkään olevan kiinnostunut tai lapsi oli liian häpeissään kertoakseen asiasta, poliisi kertoo.
Samassa tutkimuksessa ilmeni, että asian tulemista ilmi edisti se, että aikuinen oli kysynyt lapselta asiasta.
– Onkin aikuisten tehtävä auttaa lasta tunnistamaan lainvastainen toiminta, osoittaa kiinnostusta lapsen asioihin ja antaa lapselle tukea vaikeissakin tilanteissa, poliisin tiedotteessa opastetaan.
Poliisi suosittelee, että vanhemmat käyvät lastensa kanssa keskustelua turvallisesta internetin ja sosiaalisen median käytöstä ja kysyvät lapselta arkikuulumisten lisäksi myös lapsen digiarjen tapahtumista. Lapselta on hyvä myös kysyä suoraan, onko hän kokenut verkossa ikäviä tai outoja tilanteita.
– Jos lapsi kertoo saaneensa seksuaalisia viestejä, kuvia tai videoita, asiassa on syytä epäillä rikosta. Myös muissa huolta aiheuttaneissa tilanteissa poliisiin voi olla yhteydessä sen selvittämiseksi, voisiko kyseessä olla rikos, poliisi opastaa.
Lue Akaan Seudun uutinen vuodelta 2019: Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt viisinkertaistuivat Akaassa – poliisi valottaa tapauksia: ”Oulu-juttuja tai ulkomaalaisia ei ollut”
