Toijalan Otsontiellä lauantaina 2. huhtikuuta tapahtuneen rivitalopalon epäillään saaneen alkunsa yhden asunnon terassilta, josta se levisi kattorakenteeseen. Pirkanmaan pelastuslaitos tiedotti heti tulipalopäivänä, että palo on todennäköisesti saanut alkunsa terassilla olleesta tupakantumppiastiasta.
Akaan Seutu selvitti, miten ahkerasti akaalaisissa taloyhtiöissä on hyödynnetty mahdollisuutta hakea tupakointikieltoja kunnan viranomaiselta. Akaassa tehtävät hakemukset käsittelee Tampereen kaupungin ympäristöterveyden asumisterveysyksikkö.
– Akaaseen on haettu ja määrätty yhteen asuntoyhteisöön parveketupakointikielto, Satu Tourunen asumisterveysyksiköstä kertoo.
Akaan ainoa tupakointikielto on Asunto Oy Rauhanummen huoneistoparvekkeilla Toijalan Rauhanummentiellä.
Laki asettaa osan rajoitteista
Tupakoinnin rajoittaminen taloyhtiöissä eli asuntoyhteisöissä ei ole pelkästään taloyhtiön osakkaiden omista päätöksistä kiinni. Tupakkalain 78 ja 79 pykälässä määritellään asuntoyhteisön tupakointikiellot.
– Tupakkalain 78 pykälän perusteella asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa ei saa tupakoida. Asuntoyhteisö saa itse kieltää tupakoinnin asuntoyhteisön hallitsemissa yhteisissä ulkotiloissa rakennuksen sisäänkäyntien ja ilmanottoaukkojen läheisyydessä, lasten leikkialueella ja yhteisillä parvekkeilla, Tourunen toteaa.
Mihin asumisterveysyksikön myöntämiä tupakointikieltoja siis enää tarvitaan, jos asuntoyhteisö saa itse kieltää tupakoinnin yhteisillä parvekkeillakin?
– Kunnan päätöksellä voidaan asuntoyhteisön tekemän hakemuksen perusteella määrätä tupakkalain 79 pykälän perusteella tupakointikielto rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin, Tourunen kertoo.
Savun kulkeutuminen voidaan myös estää
Tupakointikieltoa haetaan kirjallisesti isännöintiliiton lomakkeella ”tupakointikieltohakemus viranomaiselle”. Kun hakemus tehdään, kunnan eli Akaan tapauksessa Tampereen ympäristöterveyden asumisterveysyksikön on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin.
– Tupakointikielto saadaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kieltoa varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Koska asuinhuoneistojen välistä savuhaittaa voidaan yleensä hallita yksinkertaisilla ilmastoinnin säädöillä ja korjauksilla, asuntoyhteisön on käytännössä aina selvitettävä jo ennen hakemuksen tekemistä, voidaanko savun kulkeutuminen kohtuukustannuksin estää, Tourunen lisää.
Kielto ainoastaan asuntoyhteisön hakemuksesta
Kun asuntoyhteisöön haetaan tupakointikieltoa, tulee hakijan aina olla asuntoyhteisö. Yksittäisillä asukkailla ei ole oikeutta tehdä tupakointikieltoa koskevia hakemuksia asuntoyhteisön omistamaan ja muiden asukkaiden hallitsemiin tiloihin.
– Hakemuksen liitteinä tulee olla asuntoyhteisön yhtiökokouksen päätös asiasta sekä ennen päätöstä tehdyn asukkaiden kuulemisen yhteenveto sekä asuntoyhteisölle asukkailta palautuneet kuulemisasiakirjat, Tourunen neuvoo.
Yhtiökokouksen päätös hakea tupakointikieltoa viranomaiselta on asunto-osakeyhtiölain mukaisesti lainvoimainen vasta kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta, jollei siitä ole valitettu käräjäoikeuteen. Tästä johtuen tupakointikieltohakemuksen voi jättää viranomaiselle aikaisintaan 3 kuukautta yhtiökokouksen päätöksen jälkeen.
