Liikennevalot pidentäisivät Toijalan ruuhkaristeysten jonoja entisestään – Konsultit suosittelevat kahden sijaan kolmea kiertoliittymää ja neljännen risteyksen turvallisuuden kehittämistä

Akaan valtuusto päätti viime joulukuun talousarviokokouksessaan, että Toijalassa olevien Hämeentien–Kurisjärventien ja Kurisjärventien–Alventien risteysten liittymäratkaisuissa selvitetään vaihtoehtona kiertoliittymille myös valo-ohjausta. Alkuvuoden aikana teknisessä toimessa valmisteltiin risteysalueiden soveltuvuutta eri liittymävaihtoehdoille yhdessä puitesopimuskonsultti Sitowise Oy:n kanssa.

Sitowisen tekemässä liikenteellisessä selvityksessä laskettiin sekä näiden liittymien että kahden muun risteyksen liikennevirrat nykytilanteessa ja laadittiin arvio liikenne-ennusteesta vuodelle 2040.

Tarkastelun perusteella molempiin valtuuston mainitsemiin risteysalueisiin suositellaan yksikaistaisia kiertoliittymiä, koska ne parantavat liikenteellistä toimivuutta merkittävästi. Samalla tulisi Sitowisen mukaan tehdä kiertoliittymä myös Kurisjärventien, Alventien ja Holkerintien risteykseen K-supermarketin viereen.

Liikennettä laskettiin helmikuussa

Sitowisen selvityksessä arvioitiin Kurisjärventien liittymien kehitysmahdollisuutta liikennevalo-ohjattuina tai kiertoliittyminä ja vertailtiin ratkaisuja toiminnallisesti. Liikennevalojen tutkimista varten tehtiin Kurisjärventien–Hämeentien liittymää varten tilatutkielma kaistatarpeista. Kurisjärventien, Alventien ja Holkerintien liittymässä liikennevalot olisi arvion mukaan mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä liikennealueiden muutoksia.

Liikennelaskennat suoritettiin helmikuussa noin viikon kestäneinä laskentoina kahdessa mittauspisteessä sekä liittymäkohtaisina laskentoina tarkastelualueella. Liikennettä laskettiin Kurisjärventien ja Hämeentien, Kurisjärventien ja Alventien, Alventien ja Holkerintien sekä lisäksi Kurisjärventien, Kurvolantien ja Köyvärintien liittymässä.

Sitowisen mukaan laskentapäivinä oli pääosin normaali talvinen ajokeli, ja pandemian aikaiset vaikutukset eivät merkittävästi haitanneet laskentaa.

Valo-ohjaus huonontaa palvelutasoa

Nykytilanteessa kaikkien neljän liittymän liikenteellinen palvelutaso on hyväksyttävällä tasolla, mutta Kurisjärventien ja Hämeentien sekä Kurisjärventien ja Alventien liittymissä sivusuunnalta vasemmalle kääntyvien virtojen kuormitusaste on jo lähes 100 prosenttia. Tämän takia sivusuunnille voi muodostua pitkäaikaisia ruuhkia, ja liittymien häiriöherkkyys on kohonnut.

Liittymien välityskyvyn kehittäminen on perusteltua jo nykytilanteen perusteella, mutta Vuoden 2040 ennustetilanteessa näiden kapasiteetiltaan puutteellisten ajosuuntien kuormitusaste on Sitowisen konsulttien jo noin 150 prosenttia. Palvelutaso on tuolloin huono, ja liittymiin tarvitaan ehdottomasti kehitystoimenpiteitä.

Valo-ohjattuina keskimääräiset viiveet ja palvelutasot Kurisjärventien eri liittymissä olivat huonompia kuin nykytilassa. Tämä on Sitowisen konsulttien mukaan tyypillistä, kun pääsuunnan suurien liikennevirtojen viiveet kasvavat liikennevalojen myötä, ja osa liittymäkapasiteetista kuluu valojen vaihtumisen suoja-aikoihin.

Valo-ohjatuista liittymistä aiheutuvat jonot ovat selvityksen mukaan selvästi pidempiä kuin muilla tarkastelluilla liittymätyypeillä, mutta nykyiseen verrattuna liikenneturvallisuus kaikissa liittymissä paranisi merkittävästi liikennevaloilla.

Kurisjärventien ja Alventien sekä Alventien ja Holkerintien liittymien osalta ongelmana on liittymien lyhyt välimatka.

– Liittymien toimivuus on hyväksyttävällä tasolla nykyisillä kaista- ja suojatiejärjestelyillä, mutta liikenneturvallisuuden osalta merkittävä puute on pitkät suojatiet kaikilla päätulosuunnilla, joissa näkemäesteen vuoksi syntyy vaaratilanteita. Vuoden 2040 tilanteessa Kurisjärventien sekä Alventien tulosuuntien palvelutaso putoaa huonoksi, eikä liikennevalojen toteutus takaa enää riittävää välityskykyä, selvitys kertoo.

Uusi suojatie rautatiesillan viereen

Sitowisen selvityksessä Kurisjärventien ja Hämeentien liittymän jatkosuunnittelun lähtökohdaksi suositellaan yksikaistaisen kiertoliittymän toteutusta. Kiertoliittymä parantaa liittymän liikenteellistä toimivuutta merkittävästi. Myös liittymän liikenneturvallisuus jalankulun, pyöräliikenteen ja ajoneuvoliikenteen osalta paranee.

– Kiertoliittymänä Hämeentien–Kurisjärventien liittymä toimii hyvin ja välittää liikenteen kaikkien tulosuuntien osalta sujuvammin kuin liikennevalot, selvitys kertoo.

Kurisjärventien ja Hämeentien liittymän kaikki kolme nykyistä suojatietä on mahdollisuus säilyttää liikennevaloratkaisussa, mutta kiertoliittymän osalta etelähaarassa mitoitus käy tiukaksi suojatien kanssa, ja ratkaisua tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa.

– Kurisjärventien tulosuunnan ylittävä suojatie voidaan korvata toteuttamalla uusi suojatie Kurisjärventielle ratasillan länsipuolelle. Korvaavan suojatien myötä yhteyspuutetta ei synny, konsultit toteavat.

Selvityksen mukaan kiertoliittymä soveltuu liikennevaloja paremmin Kurisjärventielle sekä Alventien että Holkerintien liittymiin, joissa lyhyt liittymäväli haittaa tehokkaan ja toimivan liikennevaloratkaisun toteutusta. Konsulttien mukaan molempiin liittymiin tarvitaan erilliset kiertoliittymät.

– Kiertoliittymät parantavat merkittävästi liittymäparin suojatieturvallisuutta nykytilanteeseen verrattuna, ja kiertoliittymässä liikennevirran käytännön toimivuus ja sujuvuus on merkittävästi parempi kuin liikennevaloratkaisussa, selvityksessä todetaan.

Liikennevaloratkaisua ei näissä eristeyksissä ole mahdollista kehittää toimivammaksi kohtuullisin toimenpitein.

– Liikennevalojen toteutus vaatisi joko nykyisten ajosuuntien karsimisen, liittymävälin muuttamisen tai merkittävän lisäkaistojen toteutuksen.

Nykytilanteessa Holkerintie–Alventie–Kurisjärventie-liittymäalueella on neljä liikenneturvallisuudeltaan puutteellista suojatietä, jotka kaikki parannetaan kiertoliittymän toteutuksen yhteydessä. Kiertoliittymien toteutus vapauttaa myös nykyistä katutilaa esimerkiksi uusille pyöräliikenteen pääreiteille tai viheralueita ja istutuksia varten.

Selvityksen mukaan yksikaistaiset kiertoliittymät toimivat hyvin sekä nyky-, että vuoden 2040 ennustetilanteessa. Suurin kuormitusaste on 59 prosenttia Kurisjärventien ja Alventien liittymän itähaaralla vuoden 2040 ennustetilanteessa, joten kapasiteettia riittää hyvin suuremmillekin liikennemäärille.

Kirjastolta tullessa huono näkyvyys

Selvitystyöhön sisältyi myös Akaan pääkirjaston ja ravintola Kruuna & Klaavan vieressä olevan Kurisjärventien–Kurvolantien–Köyvärintien liittymän kehitystarpeen arviointi.

Liikenteen huipputuntien perusteella tehdyssä tarkastelussa risteyksessä ei ilmene kapasiteetin välitöntä kehitystarvetta. Liittymän näkemäolosuhteita ja turvallisuutta on kuitenkin konsulttien mukaan suositeltavaa kehittää pienemmin toimenpitein jo nykytilassa.

– Erityisesti Köyvärintieltä tultaessa heikko näkemäalue Kurisjärventielle haittaa liikenteen sujuvuutta ja aiheuttaa liikenneturvallisuusongelmia. Liittymän kautta kulkee myös paljon jalankulkijoita päivittäin muun muassa koulukeskukseen ja liikuntapuistoon, ja jalankulkualueet ovat kapeita. Esimerkiksi suojatiesaarekkeen toteutusta Köyvärintien päähän tulisi edistää.

Kurisjärventien ja Kurvolantien liittymää voidaan konsulttien mukaan myöhemmin kehittää perusteellisemmin katutilan asettamien reunaehtojen puitteissa.

– Kehittäminen esimerkiksi kiertoliittymänä on mahdollista vain varauksin, ja toteutus edellyttää todennäköisesti katutilan levitystä. Liittymässä ei voida toteuttaa halkaisijaltaan erityisen pientä kiertoliittymää, sillä erityisesti Kurvolantiellä liikkuu paljon pitkiä yhdistelmäajoneuvoja, selvityksessä todetaan.

Lontilanjoki ja sen ylittävä silta rajaavat katutilaa Kurvolantien tulosuunnassa, joten lisäkaistojen toteutus tulosuunnalle on kallista.