Seutukaupunkiverkosto ja Akaan kaupunki järjestivät seutukaupunkiseminaarin Kinon talossa Toijalassa torstaina 28.4. Tilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä henkilöä, enimmäkseen etänä. Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola aloitti tilaisuuden Akaan esittelyllä osallistujille.
– Akaa sijaitsee liikenteen solmukohdassa. Kaupungilla on hienot perinteet metalliteollisuudessa, ja nykyään kaupungissa on muun muassa hienoa muoviteollisuutta. Yksi alueen vahvuuksista on päärata, joka halkoo Akaata, Peltola muun muassa totesi osallistujille.
Seuraavaksi Peltola kiinnitti osallistujien huomiota Akaa-Volleyn juuri saavuttamaan SM-pronssiin sekä Akaa Futsalin saavutuksiin. Akaata esiteltiin myös kaupungin työntekijämäärän, budjetin ja nettoinvestointimenojen kautta.
Terveiset tulevalta ministeriltä
Tuleva tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Petri Honkonen toi tilaisuuteen terveiset eduskunnasta. Honkosen puheenvuoron alkuosa keskittyi turvallisuusasioihin.
– Turhaan pelkoon ei ole aihetta, hyvin Suomi on valmis ja jokainen meistä voi vastuuta myös kaupunki- ja kuntatasolla kantaa, Honkonen muistutti.
Seuraavaksi Honkonen kommentoi lyhyesti hyvinvointialueiden aloitusta.
– Toinen suuri muutos on työllisyyden hoidon siirtyminen kuntien vastuulle. Pidän sitä merkittävänä muutoksena seutukaupunkien elinvoiman kannalta. Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen saaminen suurimpien kaupunkien ulkopuolella sijaitseviin oppilaitoksiin ovat tulevaisuudessa aivan oman työni keskiössä, unohtamatta urheilua ja liikuntaa, Honkonen totesi.
Uuden kunnan rooli
Seminaarissa kuultiin valtiovarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtajan Jani Pitkäniemen esitelmä uuden kunnan roolista. Pitkäniemen mukaan kuntapolitiikan tulevaisuustyön tavoitteena on luoda pitkäjänteinen kuntapoliittinen linja, joka parantaa kuntien edellytyksiä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöystävällisesti kestävällä tavalla.
– Jonkin verran kuuluu sellaisia säälipuheenvuoroja, että onko kuntia jatkossa olemassa. Niillä on jatkossakin vaativia tehtäviä, Pitkäniemi totesi.
Tulevaisuuden isoja kysymyksiä on, millä keinoin Suomen kunnat ovat riittävän iskunkestäviä kohtaamaan kaikki muutokset, joita esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyy, Pitkäniemi näki.
– Suuret muutokset vievät aikaa ja resursseja myös kunnissa. Muutosten jälkeen toimintaympäristö tulisi vakauttaa eikä sekoittaa pakkaa enemmän kuin pakka pystyy ottamaan vastaan, Pitkäniemi totesi.
Esityksensä yhteenvetona Pitkäniemi sanoi muun muassa, että suomalaisella kunnalla pitäisi olla muutakin kuin selviytymiskykyä. Kunnista tulisi löytyä kykyä ja resursseja pitkäjänteisempään kehittämiseen.
– Kunnan ja kaupungin kehittäminen on vaativa laji. Haluaisin siihen kuitenkin rohkaista. Kaupungin johtaminen on hankaluudeltaan suuryrityksen johtamiseen verrattavissa.
Mitä tapahtuu kiinteistöille?
Hyvinvointialueuudistuksesta ja kuntien kiinteistöistä kertoi tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta.
– Nykytilassa jos kunta omistaa tilat ja vuokraa ne sairaanhoitopiirille, sopimus siirtyy sellaisenaan, kun toiminta siirtyy hyvinvointialueelle. Viimeisen ponnistus kunnilta oli helmikuun loppu. Silloin kuntien piti toimittaa tiedot hyvinvointialueille siirtyvistä toimitiloista ja sopimuksista. Selvityksiä voi vielä täydentää kesäkuun loppuun, mikäli tarvetta on, Niemi muistutti.
Niemen mukaan monet kunnat harkitsevat sote- ja pelastustoimitilojen myyntiä, mutta pääosin vasta uudistuksen voimaantulon jälkeen. Kiinteistösijoittajat ovat niitä myös kiinnostuneita ostamaan, mutta valikoiden.
Yhteistyön rooli kuntien ja hyvinvointialueiden välillä korostuu, Niemi näkee.
– Jos yhteistyön muotoja ei ole vielä syntynyt, kehotan niitä synnyttämään. Ei kannata jäädä odottamaan hyvinvointialueen kutsua, vaan kutsua hyvinvointialue itse yhteistyöhön, Niemi rohkaisi seutukaupunkiverkostoa.
Seutukaupungit entistä tunnetumpia
Tuore seutukaupunkien vetovoimatutkimus osoittaa, että sekä seutukaupunkien tunnettuus että muuttovetovoima suurista kaupungeista seutukaupunkeihin on kasvussa edelliseen tutkimusajankohtaan 2019 verrattuna. Tutkimuksen toteutti seutukaupunkiverkoston toimeksiannosta Innolink Research Oy.
Mitä tunnetumpi kaupunki, sitä vetovoimaisemmaksi se koetaan. Suurten kaupunkien asukkaat tuntevat tutkimuksen mukaan seutukaupungit seitsemän prosenttia paremmin kuin vuonna 2019. Seutukaupunkeja positiiviseen valoon nostavat persoonallisuus sekä aktiiviset viestintäteot. Koronapandemia on myös osaltaan lisännyt suurissa kaupungissa asuvien kiinnostusta seutukaupunkeja kohtaan.
Samalla seutukaupungeissa asuvien pitovoima eli halukkuus pysyä asuinkaupungissaan on vahvistunut voimakkaasti. Seutukaupungeissa asuvista 40 prosenttia kertoo korona-ajan lisänneen halukkuutta pysyä nykyisessä kotikaupungissa.
Seutukaupunkien keskeisinä vetovoimatekijöinä pidetään edellisen tutkimusvuoden 2019 tapaan turvallisuutta, asuinympäristöä ja liikenteellistä saavutettavuutta.
