Uuden Viialan yhtenäiskoulun rakentaminen on jo siinä vaiheessa, että eri käyttäjäryhmiltä kysytään mielipiteitä koulun sisätilojen personoinnista kuten väri-, teema- ja materiaalivalinnoista. Viereisissä siirtokoulurakennuksissa työtään tekevä koulun henkilökunta on kuitenkin ollut mukana koulun suunnittelussa jo useamman vuoden.
– Hankesuunnitteluvaiheessa oli erilaisia ideointi-istuntoja koulun toiminnallisuudesta, luokkatilojen toteutuksesta, sijoittelusta ym. Lisäksi erikoisluokkien, taito- ja taideaineet sekä fysiikan ja kemian opettajat pääsivät kertomaan ajatuksensa siitä, mitä luokkatiloissa tulisi olemaan, kertoo rakennushankkeen käyttäjäkoordinaattorina ja pedagogisena asiantuntijana toimiva Teppo Vanhatalo.
Pitkään Keskustan koulussa ja Viialan yhtenäiskoulussa opettaneen Vanhatalon mukaan hankesuunnitteluvaiheessa tehtiin myös yksi erittäin merkittävä päätös.
– Oli tärkeää, että saimme 750 oppilaan koulun, vaikka sitä oltiin painamassa 650:een. Tämä on kasvava kuntakeskus, ja lapsiperheitä muuttaa koko ajan.
Jo hankesuunnitteluvaiheessa koulun henkilökuntaa kuultiin myös siinä, tuleeko uuteen kouluun sen ajan muotivirtauksen mukaisesti paljon yhtenäisiä avoimia tiloja perinteisempien luokkatilojen sijaan.
– Me halusimme perinteisen. Olemme vierailleet erilaisten kehittämishankkeiden aikana useammassa avoimen ympäristön koulussa, joissa koettiin isojen ryhmien avoimet tilat rauhattomiksi, Teppo Vanhatalo sanoo.
Myös oppilaat pääsivät Viialassa jo varhaisessa vaiheessa mukaan koulun suunnitteluun ja piirsivät muun muassa oman unelmiensa koulun toimintoja sisällä ja ulkona.
Nyt on oikea aika vaikuttaa
Viialan yhtenäiskoulun vs. apulaisrehtori Kimmo Metsberg on pystynyt tänä lukuvuotena käyttämään enemmän omaa aikaansa uuden koulun suunnitteluun. Hän kiittelee sitä, että koulun henkilökunta on osallistunut aktiivisesti, vaikka välillä kokoukset ovat venyneet.
– Opettajille tulee lisätyötä mutta sillä mentaliteetilla, että jos he haluavat vaikuttaa, nyt kannattaa olla paikalla. Tehdään kerralla hyvä ja käytetään aikaa eikä ihmetellä myöhemmin, että tällainenko tästä tuli, Metsberg kiteyttää.
Aktiivisuuteen on vaikuttanut hänen mukaansa se, että konsultit, arkkitehdit, rakennusurakoitsija ja kaupungin tekninen toimi ovat kuulleet opettajia.
– Eivät ihmiset osallistuisi, jos heillä olisi olo, että millään ei ole vaikutusta.
Teppo Vanhatalo kertoo kuulleensa monesta vastavalmistuneesta koulusta, että siellä työntekijöitä ei ole suunnitteluvaiheessa kuultu. Viialassa halutaan antaa koulun puolelta kaikki tietotaito ja näkemys koulun toiminnallisuudesta suunnittelijoille ja toteuttajille. Koulu elää ja muuttuu ajan mukana, jolloin on tärkeää huomioida nykyajan toimintakulttuuri ja ennakoida tulevaa.
– Me tiedämme, minkälainen tämän päivän koulu on.
Vanhatalon mukaan henkilökunnan tahto vaikuttaa näkyy monessa muussakin asiassa.
– Tämä on tosi aktiivinen työyhteisö, ja kaikilla on halu kehittää omaa työympäristöään. Viialassa on aina ollut erilaisia projekteja kansainvälisyyden ja koulun kehittämisen merkeissä, mikä pitää henkilökunnan virkeänä. Tämä rakennushanke on yksi projekti muiden joukossa, ja uskomme, että henkilöstö uusia kehitystyötarpeita ja projekteja löytyy myös syksyn 2023 jälkeen, kun uusi koulu valmistuu.
Valo lepattaa tunnelin päässä
Halukkuutta uuden suunnittelun on lisännyt myös Viialan koulutilanne. Vielä muutama vuosi sitten käytössä olleista neljästä koulurakennuksesta kolme on nyt sisäilma- ja kosteusongelmien takia suljettu ja yksi purettu.
– Välitilassa on oltu vuodesta 2013, ja näihin ties monensiin väistötiloihin tultiin 2018. Nyt uuden koulun suunnittelun ja toteuttamisen alkamisen myötä usko tulevaan on vahvistunut. Valo lepattaa pitkän tunnelin päässä päivä päivältä lähempänä, Teppo Vanhatalo iloitsee.
Vanhatalo toteaa, että myös Akaan kaupungin päättäjät ovat vaikuttaneet siihen, että koulun henkilöstöä on haluttu kuunnella suunnittelussa ja elinympäristöä on kehittää. Kimmo Metsberg korostaa lisäksi ympäröivän yhteisön panosta.
– Kuntalaisten ja aktiivisten vanhempien tuki on ollut tärkeä. Jos koulua ei olisi kuultu, siitä olisi tullut älämölöä, Metsberg uskoo.
Vaikka esimerkiksi äänieristys on nykyisissä siirtokoulurakennuksissa puutteellista, se on Kimmo Metsbergin mukaan auttanut kiinnittämän enemmän huomiota uuden koulun akustiikkaan. Myös saman katon alle pääsemistä nykyisestä seitsemästä siirtorakennuksesta odotetaan innolla.
– Nämä ovat olleet hyvät tilat, mutta olemme niin hajallaan, että yhtä rakennusta ja yhteistä opettajanhuonetta odotetaan kuin kuuta nousevaa, Teppo Vanhatalo vakuuttaa.
Metsberg ja Vanhatalo uskovat, että aikataulussaan etenevä ja vahvan osallistamisen sävyttämä kouluprojekti toimii hyvänä esimerkkinä myös Akaan muiden koulujen suunnitteluun.
– Toivottavasti samalla buustilla ja innolla tehdään asiat Toijalassa eikä väsähdetä, miehet tuumivat.
