Tiistaina alkoi historiallisen laaja kunta-alan lakko. Viikon kestävä lakko alkoi Vantaalla, Kauniaisissa, Turussa, Tampereella, Espoossa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Lakkoon menivät Juko, JHL ja Jyty ja noin 81 000 ihmistä. Lakon seurauksena kiinni laitetaan päiväkoteja ja kouluja. Lakko vaikuttaa myös vapaa-ajanpalveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kyse on luonnollisesti rahasta eli lakkoon menevien henkilöiden palkkauksesta. Lakkoon on päädytty, koska työnantajapuolen ja työntekijäpuolen toiveet tulevasta palkkaratkaisusta ovat edelleen kaukana toisistaan.
Osa päiväkodeista pidetään lakkoilevissa kaupungeissakin auki. Päivähoitomahdollisuuteen vaikuttaminen on kuitenkin erinomaisen tehokas keino laittaa koko yhteiskunta sekaisin. Kun lähes jatkuvaa huomiota vaativalle pikkulapselle ei ole päivähoitopaikkaa, alkavat vanhempien työntekomahdollisuudet lähestyä nollaa.
Ilta-Sanomat haastatteli viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälää ja kysyi, onko lakon takia päivähoitopaikkansa väliaikaisesti menettävän lapsen vanhemmilla mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan lasta. Se on mahdollista, koska kyseessä on juridisesti poissaolo pakottavasta perhesyystä. Kun tähän joudutaan, lakko näyttää voimansa koko yhteiskunnassa. Yksilötasolla tämä voimannäyttö valitettavasti aiheuttaa monenlaista ikävää kuten taloudellisia menetyksiä niille, joiden työssäkäynti estyy kokonaan lasten hoitopaikan puuttumisen vuoksi.
Miksi nyt sitten lakkoillaan? Raha ilmeisenä syynä tulikin jo mainittua, mutta rahaa halutaan, koska kunta-alalla on koettu jo vuosia turhautumista palkkaukseen. Alalla koettua palkkavajetta on lähdetty kuromaan kiinni. Kehnon palkan lisäksi kunta-alalla kärsitään myös työvoimapulasta. Kehno palkka yhdistettynä kehnoihin työoloihin näkyy kehnona kiinnostuksena.
Vaikka lakko ei ainakaan toistaiseksi kosketa Akaata, asia on Akaassa ajankohtainen edellisen valtuuston kokouksen päätösten myötä. Valtuusto päätti kokouksessaan 27. huhtikuuta muuttaa useita määräaikaisia opettajanvirkoja vakituisiksi viroiksi. Päätöksen taustalla on tarkastuslautakunnan vuonna 2020 tekemä erityishavainto Viialan yhtenäiskoulun määräaikaisten työntekijöiden runsaasta määrästä muuhun kaupunkiin nähden. Samassa kokouksessaan valtuusto päätti sivistyslautakunnan selvitykseen perustuen ja henkilöstöjaoston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti 37 määräaikaisesta koulunkäynninohjaajan vakanssista päätettiin vakinaistaa 18 kappaletta. Ongelmia opettajien viroissa ja koulunkäynninohjaajien vakansseissa on siis tunnistettu ja asiaa on lähdetty korjaamaan. Työ ei tullut vielä näillä päätöksillä valmiiksi ja muut kunta-alan työntekijät jäävät yhä odottamaan vuoroaan, mutta askeleita otetaan Akaassa oikeaan suuntaan.
Mikä sitten oikeastaan pitäisi nyt lakkoilevalla alalla korjata? Yritetäänkö palkankorotuksilla korjata jotain sellaista, mikä pitäisi todellisuudessa korjata lisäkäsillä? Jos kehnojen työolojen taustalla on esimerkiksi krooninen tekijäpula, ei ongelma palkkaa parantamalla korjaannu. Itse asiassa se pahenee. Jos kakun koko ei muutu, mutta jokaiselle annetaan vähän entistä isompi viipale, on selvää, että viipaleita ei riitä yhtä montaa. Kunnat siis tulevat tarvitsemaan lisää rahaa jostakin. Se jokin on valtio tai verotulot. Akaa on juuri lähtenyt verokevennysten tielle. Valtio on viimeiset vuodet velkaantunut järkyttävällä vauhdilla. Jos isoja palkankorotuksia ei ole mahdollista antaa eikä ala muuten vedä, niin mistä ne lisäkädet sitten tehdään?
