Elokuun ensimmäisenä päivänä työnsä Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajana aloittava lääketieteen tohtori Marina Erhola, 59, on odottanut vuosikausia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Hänen mukaansa reformi toteutuu vihdoinkin, koska yhteiskuntamme on lopulta valmis muutokseen. Erhola on työskennellyt eri tehtävissä uudistuksen parissa vuodesta 2005 lähtien, joten hänellä on kattava perspektiivi sote- ja pelastustoimen uudistukseen 21 hyvinvointialueen turvin. Erhola suunnittelee, että Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajuus jää hänen viimeiseksi työkseen ennen, kun hän siirtyy aikanaan eläkkeelle.
Pirkanmaan hyvinvointialue valmistelee täydellä vauhdilla toimintaansa ohjaavaa strategiaa. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan mielestä strategian on näytettävä suunta ja sisällettävä kolme tai enintään neljä tärkeää asiaa, joihin toiminnassa keskitytään alkuvaiheessa.
Erholan mukaan hyvä strategia on yksinkertainen ja selkeä. Sisältö yksilöi kärkitoimet, ja se viitoittaa valituissa asioissa etenemisen suunnan.
– Pääteemat valitaan yhdessä. Strategiasta huokuu vahva isännän ääni, omistajuus. Toimintasuunnitelma antaa kehyksen ensimmäisten vuosien työlle.
Erhola muistuttaa, että ensimmäisen aluevaltuuston kausi on kestoltaan poikkeuksellisen lyhyt. Seuraavat aluevaalit pidetään kuntavaalien kanssa samaan aikaan jo vuonna 2025.
Lähiesimiestyöstä ratkaisu jaksamiseen
Pirkanmaan hyvinvointialue työllistää noin 19 000 henkilöä, kun se aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Marina Erhola on omalla urallaan tehnyt kaikkea mahdollista terveydenhuollossa sairaala-apulaisesta ylilääkäriin. Arki on tuttua.
Erhola korostaa, että hoitoa, hoivaa sekä apua ja turvaa antavat niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin pelastustoimen ammattilaiset, ja he kaikki ovat asiakkaiden rinnalla, ja he kohtaavat asiakkaat arjessa.
– Mitä edemmäksi suorittavasta työstä edetään, sitä ohuempi on kosketus ja tuntemus arjen kohtaamisiin ja asiakaspintaan.
Erhola nostaa lähiesimiestyön kehittämisen keskiöön. Sillä turvataan tasokas asiakastyö. Isosti pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, kun perusasiat pidetään kunnossa
– Hoito-, hoiva- ja pelastustehtävissä olevien ihmisten on hyvä olla riittävän vahvoja. Heidän on jaksettava. Innostuvuus on tärkeä ominaisuus osaamisen rinnalla. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei kukaan uuvu työn ääreen. Priorisointia on tärkeää.
Erhola toivoo, että niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti löydetään kestävät ratkaisut pätevän henkilöstön saamiseen ja kansalliset työvoimapoliittiset haasteet voitetaan.
– Tällä hetkellä osaajista on krooninen pula. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys on koko toiminnan perusta.
Kauan odotettu, tarpeellinen uudistus
Marina Erhola kuvailee vihdoinkin toteutunutta sote- ja pelastustoimen uudistusta yhteiskuntamme uudeksi ja aidoksi mahdollisuudeksi. Hän muistuttaa, että reformin tarve on ollut ilmeinen jo pitkän aikaa.
Erhola on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavalla tai toisella mukana vuodesta 2005 lähtien.
Niin kutsutut Paras I ja Paras II -uudistukset toteutuivat vuosina 2007 ja 2010. Vahvoja peruskuntia koetettiin luoda vuoden 2013 kuntauudistuksessa, mutta ne jäivät synnyttämättä. Petteri Orpon ja Jouni Backmanin työryhmän esitys kolmesta kuntakategoriasta oli vuorossa vuonna 2014; esitys veti vesiperät. Myös vuonna 2014 syntyi sote-järjestämislaki-esitys, mutta se kaatui. Vuonna 2015 oli vuorossa 19 sote-järjestäjään kuntayhtymäpohjalta perustuva yritys, mutta hanke ei saanut tuulta siipiinsä. Maakunta- ja sote-uudistuksen vuoro oli 2017, mutta ponnistus tyssäsi seinään.
Erhola toimi ylilääkärinä vuosina 1999-2001 Finnish Lung Healt Association’ssa. Vuosina 2001-2005 hän oli Lammi-Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymän ylilääkärinä ja johtajana. Sosiaalikehitys Oy, team leaderissa hän toimi projektinjohtajana jaksoilla 2001-2002 ja 2004-2009. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän johtajana hän oli vuodesta 2005 vuoteen 2009. WHO / UM:n asiantuntijana ja senioriasiantuntijana hän toimi vuosina 2005-2012. THL:n ylijohtajaksi hän nousi vuonna 2009 ja oli siinä tehtävässä vuoteen 2019. Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 2019.
– Minulla on ollut pitkät virkasuhteet. Olen ollut sillä tavalla lojaali työnantajilleni. Eri tehtävissäni olen tehnyt tiivistä yhteistyötä kulloisenkin henkilökunnan kanssa, kuntajohtajien ja poliitikkojen kanssa.
Erhola tuli vuonna 2019 kriisijohtajaksi Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymään. Hänet valittiin tällä erää myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajaksi, mutta Erhola valitsi historiallisessa tilanteessa tarkan harkintansa jälkeen Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajuuden.
– Tein Päijät-Hämeessä alkuperäisen työni valmiiksi. Siitä olen iloinen ja kiitollinen.
THL:n ylijohtajana Erhola seurasi erityisen läheltä kulloinkin työn alla ollutta sote-uudistusta. Hänen muistiinsa on jäänyt erityisesti lukuisat muistiot ja mietinnöt, joita hän vei asian tiimoilta ministeriöön.
– Kun vuoden 2021 heinäkuussa eduskunta vihdoin päätti sote- ja pelastustoimen uudistuksen sinetöineistä laista, tunsin suurta huojennusta. Iloitsin siitä, että uudistus vihdoinkin tulee.
Erhola korostaa, että nyt 21 hyvinvointialueella on pallo käsissään uudistuksen lopputulemasta ja hyvinvointialueiden käynnistymisestä.
– Kaikki on nyt kiinni kunkin hyvinvointialueen omista kyvyistä. Meille syntyy varmasti omaperäisiä alueellisia variaatioita.
– Uskon hyvään, siihen että hyvä lopulta voittaa sote- ja pelastustoimen uudistuksessakin.
Maailman hajaantunein järjestämismalli
Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on kansainvälisesti tarkasteltuna korkeatasoista. Marina Erholan mukaan sote- ja pelastustoimen uudistusta tarvitaan erityisesti siksi, että maamme sote-palvelujärjestelmä on maailman hajaantunein järjestelmä.
– Järjestämisvastuu on ollut kunnilla. Niiden taloudelliset voimavarat ovat olleet hyvin erilaiset. Vauraat kunnat ovat selviytyneet tehtävistään ja vastuistaan, mutta pienet ja köyhät kunnat ovat ajautuneet ongelmiin.
– 1990-luvulla lääkintöhallitus lopetettiin. Kunnat olivat uudenlaisessa tilanteessa valtionosuuksien kanssa. Samalla tuli uusi erikoissairaanhoitolaki, joka pakotti kunnat erikoissairaanhoitopiirien jäseniksi. Sairaanhoitopiireistä tuli vahvoja ja niillä oli suuri ääni. Sairaanhoitopiirit ottivat osansa lääkintöhallituksen vallasta.
– Sairaanhoitopiireistä varttui kuntia vahvempia toimijoita. Kun kunnat eivät saaneet lisää rahaa sote-kuluihinsa, ne alkoivat sopeuttaa tilannetta kajoamalla muiden peruspalvelujen rahoihin. Tässä maaperässä syntyi ja kasvoi epäsuhta peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välille.
Erhola sanoo napakasti, että nyt hyvinvointialueilla on yksi budjetti ja yksi järjestäjä.
”Edessä on paljon työtä”
Marina Erhola kiittää Pirkanmaalla tehtyä hyvinvointialueen valmistelua. Hänen mielestään Pirkanmaa on edennyt oma-aloitteisesti ja kärkijoukossa.
– Kaiken kaikkiaan Pirkanmaalla on muutenkin oltu toimeliaita ja innovatiivisia. Edistyksellisyys näkyi esimerkiksi tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönotossa. Tampereen pormestarimalli on kiinnostava. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on perustanut julkisia osakeyhtiöitä, kuten tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan sekä Fimlabin. Nämä kaikki asiat kertovat dynaamisuudesta. Ne ovat osoituksia, että on aitoa halukkuutta miettiä asioita uudella tavalla.
Erhola korostaa, että ennen kuin Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelu on edennyt tämän vuoden loppuun, edessä on paljon työtä. Työtä on tehtävänä runsaasti myös ensi vuoden alusta lähtien, jolloin hyvinvointialue starttaa.
– Kuvainnollisesti voi sanoa sillä tavalla, että koneen eri osat ovat käynnissä, mutta hyvinvointialueen konetta kootaan osakoneista. Iso mylly laitetaan päälle. Meidän kaikkien on oltava realistisia. Oleellista on, että arjen asiat sujuvat. Väestön on saatava palvelunsa ja henkilöstön palkkansa.
– Pirkanmaalla on yhtenäistämistyötä erittäin paljon, ennen kuin kaikki on saatu turvallisesti yhden organisaation harteille. Nyt luomme vahvaa rakennetta koko palvelutarjonnalle. Ydin on siinä, että ihmiset saavat palvelunsa häiriöttä ja viiveettä. Onnena on, ettei valtaosassa palveluja muutu mikään ensivaiheessa. Uudistus on mahdollistaja. Organisaatio on kuin tukikehikko varsinaisille palveluille.
Erholalla on kokemusta ja näkemystä, sillä hänen johtamansa Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä päätti jo kolme vuotta sitten ottaa ohjakset omiin käsiinsä ja aloittaa rohkeasti omanäköisien ratkaisujen hiomisen.
– Päätimme, että toimimme. Teimme hyviä juttuja. Ajattelimme, tulkoon lainsäädäntö sitten, kun se tulee.
Ja tulihan se.
MATTI PULKKINEN
