Kauppa kävi ja kuulumiset vaihtuivat Pätsiniemen pihakirppiksellä – Yhdistys sai uudet vetäjät

Kari ja Anja Koskinen myivät paitsi omia tavaroitaan myös arpoja omakotiyhdistyksen hyväksi. Pariskunta on innoissaan herättelemässä henkiin Pätsiniemen omakotiyhdistystä. – Alueella asuu hyvin eri-ikäistä väkeä. Monenikäisiä pitäisi saada myös yhdistystoimintaan mukaan, Koskiset kertovat. Kuva: Katja Alatalo

– Ai paljonko maksaa? Noo, oisko vaikka pari euroa?

Pätsiniemen omakotiyhdistyksen sunnuntaisella pihakirppiksellä vaihdettiin sekä tavaraa että kuulumisia. Muutaman vuoden tauon jälkeen elvytetty kirppisperinne oli saanut liikkeelle 26 myyjää ja tiedustelujen mukaan ostajiakin ”ihan kivasti”.

Yhdistys on perustettu vuonna 2006, ja ensimmäinen pihakirppis järjestettiin keväällä 2007.

– Ensimmäiset pihakirppikset on alueella pidetty heti, kun omakotiyhdistys on perustettu. Niitä jatkettiin, vaikka yhdistyksen muu toiminta olikin heikkoa. Myyjiä on ollut välillä reilusti yli 20, joskus vain kymmenkunta. Yhtenä vuonna kirpputori jouduttiin lopettamaan kesken kaiken, kun alkoi satamaan lunta, yhdistyksen aktiivi Sari Lajusuo muistelee.

Yhdistyksen toiminta oli tulla tiensä päähän viime syksynä. Elvytystoimiin ryhtyivät Anja ja Kari Koskinen, jotka ryhtyivätkin empimättä sihteeriksi ja puheenjohtajaksi. Seurakseen hallitukseen he saivat toisen pariskunnan Pohjolantieltä, ja näin kasassa oli koko hallitus rahastonhoitajineen ja puheenjohtajineen.

– Omakotiliitto painoi meille ilmaiseksi esitteet, joita olemme alueella jakaneet. Yhdistys sai heti seitsemän uutta jäsentä, ja kiinnostuneita tulee koko ajan lisää. Jäsenhankinnassa tärkeintä on ollut hyvä tiedotus sekä kontakti kasvokkain, tai ainakin puhelimessa, Anja Koskinen kertoo.

Pihakirppishistoria on pitkä, mutta uusien aktiivisten toimijoiden myötä pätsiniemeläisillä riittää touhua jatkossakin. Tulossa on ainakin asukasilta, siivouspäivä ja mahdollisesti puutarhapäivä, jota vietetään maanlaajuisesti elokuussa.

– Meillä on 26 myyjää, ja minun mielestäni se on paljon. Vierailijoiden määrä riippuu hirveästi säästä. Nyt väkeä on käynyt yllättävän paljon, Anja Koskinen kertoo.

Mistä sitä myytävää tavaraa sitten vuodesta toiseen löytyy?

– Voi kuule. Kyllä sitä omakotitalossa asuvalle vuosien varrella kertyy, vakuutetaan toimittajalle jokaisen myyntipöydän takaa.

Katja Alatalo

Heidi Juvosen mukaan pihakirppis on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma, ei niinkään kauppatapahtuma. Juvonen oli ottanut myyntityöhön mukaan Cere-koiran. – Tavara vaihtaa omistajaa vähän. Aina, kun joku jotain vie mukanaan, niin se lämmittää sydäntä. Tavaraa on kertynyt ihan hirveästi, eikä siitä tahdo tavallisilla kirpputoreilla päästä eroon. Kuva: Katja Alatalo
Visa Mehtonen etsi laatikoista itselleen mieleisiä leluja. Äiti Mirva Mehtonen kertoo kirppispäivän olleen oikein mukava. – Olemme löytäneet pojalle vaatteita ja leluja. Olen ostanut lastenvaatteita paljon kirpputoreilta. Tulimme Viialasta tänne ihan vain tapahtuman takia. Kuva: Katja Alatalo
Sini-Maarit Koiso-Kanttila myi isänsä vanhoja matkalaukkuja. – Isä kiersi betonin laaduntarkastajana. Hänen jälkeensä olen keksinyt laukuille sisustuskäyttöä ja muun muassa piilottanut ekaluokkalaisten aapiset laukkuun. Lapsiperheitä on kivasti liikkeellä ja tulen iloiseksi aina, kun lastenkirjat löytävät hyvän kodin. Ei kuitenkaan ole tärkeää, mitä ihmiset ostavat. On vain kiva jutella ihmisten kanssa, Koiso-Kanttila kertoo. Kuva: Katja Alatalo
Seitsemänvuotias Iisa Peltonen myi kotitalonsa portilla mehua ja keksiä. Tytön kirpputoripöydästä löytyi vanhoja kenkiä, pehmoleluja, kirjoja ja poneja. – Kauppa on käynyt ihan hyvin. Kuva: Katja Alatalo
Tiina Jokinen ja Teemu Yliselä olivat löytäneet omaan kirpputoripöytäänsä tuuraajat ja lähteneet kiertämään naapureiden pihoja. – Ajatus pihakirppiksestä on kiva. Tässä tapaa ihmisiä. Olemme asuneet alueella kaksi vuotta emmekä tunne oikein ketään. Löysimme yhdet saappaat, siinä on meidän tähänastiset ostokset, pariskunta kertoo. Kuva: Katja Alatalo

Lue lisää

Kommentointi on suljettu.

Chat Icon