”Rekisteröityjen järjestöjen ja yhdistysten on mahdollista liputtaa Akaan kaupungin omistamissa saloissa tapahtumakohtaisella viranhaltijapäätöksellä. Järjestöt ja yhdistykset vastaavat lippujen hankinnasta ja liputuksen järjestämisestä itse.”
Näin kuuluu Akaan kaupunginhallituksen 17. toukokuuta äänin 6–4 tekemä päätös ja samalla vastaus 163 henkilön viime lokakuussa tekemään kuntalaisaloitteeseen. Aloitteella esitettiin, että kaupunki nostaisi sateenkaarilipun salkoon Akaa Pride -tapahtuman järjestämispäivänä 9. heinäkuuta.
Hallintojohtaja Katariina Koivisto selvitti kuntalaisaloitteeseen vastanneelle kaupunginhallitukselle, mikä on sateenkaarilipun historia ja mitä se symboloi. Koivisto muistutti valmistelutekstissään, että Akaan kaupungin strategian mukaan turvallinen ja yhteisöllinen Akaa edistää kaikenikäisten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. ”Tähtäämme eriarvoistumisen vähentämiseen”, Koivisto kirjoitti.
Myös kuntalaisaloitteessa oli todettu, että liputus lisää hyvinvointia, kun seksuaali-, tai sukupuolivähemmistöönkin kuuluva ihminen ja hänen läheisensä kokevat olevansa tervetulleita ja hyväksyttyjä Akaaseen. Aloitteessa kirjoitettiin myös, että osallistumalla liputukseen kaupunki viestii tai jättää viestimättä, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä arvoja kaupungissamme.
Kaupunginjohtaja Antti Peltola esitti hallitukselle, että kaupunki liputtaisi Toijalassa torilla, Viialassa kirjastolla ja Kylmäkosken koululla 9.7.2022 ja jatkossa vuosittain Helsinki Pride -viikon päätöspäivänä Pride-lippua käyttäen.
Kaupunginhallituksen enemmistö oli toista mieltä. Mutta mitä ihmeen mieltä, mistä ja miksi?
Muun muassa Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Lahti, Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa ovat kaupunkeina tehneet päätöksen osallistua Pride-liputukseen. Urjala ja Loimaa ovat tehneet kielteisen päätöksen. Akaassa kaupunginhallituksen enemmistö ei kokoomuksen Janita Puomilan esityksen taakse asettuessaan vastannut kuntalaisaloitteen tekijöille yhtään mitään. Aloite koski yhden päivän Pride-liputusta, ei sitä, kuka ja millä perusteella saa käyttää kaupungin lipputankoja päivästä ja vuodesta toiseen omiin liputuksiinsa. Kaupunginhallituksen päätös oman kaupungin asukkaiden edessä on raukkamainen pseudodemokraattisten hutilaukausten multihuipentuma.
Jos Suomessa ei olisi verovaroin kustannettua kouluruokailua ja joku tekisi siitä nyt Akaassa kuntalaisaloitteen, kaupunginhallitus varmaankin vastaisi, että akaalaisten on mahdollista nauttia ateriakohtaisella viranhaltijapäätöksellä omia eväitään kaupungin omistamissa tiloissa, kunhan vastaavat ruuan hankinnasta ja ruokailun järjestämisestä itse.
Seuraavaksi Akaan valtuusto päättää, merkitseekö se hallituksen päätöksen tiedoksi ja onko kuntalaisaloite valtuuston mielestä loppuun käsitelty. Tätä päätöstä tehdessään valtuutettujen on pohdittava muun muassa seuraavia asioita:
- Mitä tarkoittaa, ”on mahdollista liputtaa”? Siis saako liputtaa vai ei.
- Millä kriteereillä ja kenen tekemällä viranhaltijapäätöksellä lipun saa nostaa kaupungin salkoon ja koskeeko päätös kaikkia salkoja?
- Saako esimerkiksi äärinationalistinen Sinimusta Liike tapahtumakohtaisesti liputtaa Akaan koulujen ja päiväkotien pihoilla?
- Saako Suomi–Venäjä-seura nostaa tapahtumakohtaisesti viisi Venäjän lippua Toijalan torin lipputankoihin?
- Miten kaupunginhallituksen päätös muuttaa nykytilannetta, jossa leijonaklubin markkinaliput liehuvat päivästä toiseen Toijalan torilla kaupungin saloissa?
- Saavatko kaikki rekisteröityneet yhdistykset – joita pelkästään Akaassa on satoja – vetää kaikkina ilmoittaminaan tapahtumapäivinä viranhaltijapäätöksellä mihin tahansa Akaan kaupungin salkoon sateenkaarilipun, jos he hankkivat sen vaikkapa lainaksi Akaa Pride ry:ltä ja vastaavat liputuksen järjestämisestä itse?
- Olisiko kaupunginhallituksen pitänyt vastata kuntalaisaloitteeseen?
Mikko Peltoniemi
Kirjoittaja on Akaan Seudun toimittaja.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa
Kommentointi on suljettu.