Seurakunnan kiinteistöstrategia jakaa rakennukset säilytettäviin, jatkoselvitettäviin ja luovutettaviin – Liipasimella on kolme kohdetta

Akaan seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi maanantaina 23.5. yksimielisesti pitkään valmistellun kiinteistöstrategian vuosille 2022–2025. Strategiassa kuvataan seurakunnan kiinteistöjen nykytilaa, kiinteistöomaisuuteen liittyviä tavoitteita sekä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kiinteistöstrategian valmistelusta on vastannut kirkkoneuvosto talous- ja projektipäällikkö Aleksi Riuttalan johdolla. Strategian pohjaksi laaditun kiinteistöselvityksen on tehnyt työryhmä, johon helmikuussa 2019 nimettiin Mika Pajasmaa, Heikki Knuutila, Saila Kallioinen, Erkki Karema ja Enni Piirainen.

Strategian valmistelun pohjana ovat olleet vuonna 2020 laadittu kiinteistöselvitys sekä kiinteistöjen korjaustarvekartoitus ja vuoden 2019 ja 2020 raportit kiinteistöjen kuluista ja käyttöasteista. Henkilöstön näkemyksiä tilojen käytettävyydestä on kysytty keväällä 2021.

Kiinteistöstrategian valmisteluun osallistunut talous- ja projektipäällikkö Aleksi Riuttala esitteli strategiaa kirkkovaltuustolle. Kuva: Tarja Antola

Kumpula ja Aseman seurakuntakoti listalla

Strategiassa kiinteistöt on jaettu neljään luokkaan, säilytettäviin korkean tason ja tavanomaisen tason kiinteistöihin, neutraaleihin kiinteistöihin ja luovutettaviin kiinteistöihin.

Korkean tason säilytettäviä kiinteistöjä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeät rakennukset eli kirkot, vanha kivisakasti, Toijalan siunauskappeli ja vanha kappeli.

Tavanomaisen tason säilytettäviin kiinteistöihin kuuluvat Viialan ja Kylmäkosken seurakuntatalot, vainajien säilytystila Viialassa, Viialan hautausmaan varasto, Kylmäkosken hautausmaan traktoritalli, Kylmäkosken hautausmaan huoltorakennus, Toijalan hautausmaan huoltorakennus ja Toukolan leirikeskus.

Jatkoselvitettäviin neutraalien rakennusten luokkaan kuuluvat vuonna 1955 valmistunut Toijalan seurakuntatalo ja sen vieressä sijaitsevat Toivolan ulko- ja asuinrakennukset sekä Viialan pappila.

Strategian mukaan Toijalan seurakuntatalossa sekä Viialan pappilassa on peruskorjaustarvetta ja vanhentunut talotekniikka tulisi uusia. Seurakuntatalon kuntoisuusarvio on heikko ja Viialan pappilan tyydyttävä asteikolla hyvä-tyydyttävä-heikko.

Kiinteistöstrategiassa luovutettavien rakennusten luokassa ovat Aseman seurakuntakoti, Kumpulan leirikeskus ja Tipurin leirimaja. Tähän luokkaan kuuluvista kohteista laaditaan strategiakauden aikana luopumissuunnitelma. Strategia ei ole vielä lopullinen päätös luopua rakennuksista, vaan päätökset tehdään myöhemmin kiinteistökohtaisesti.

Strategian mukaan Aseman seurakuntakodissa on seurakunnan omaa toimintaa satunnaisesti. Kylmäkosken alueen järjestöt käyttävät salitilaa satunnaisesti kokouksiin. Rakennuksen kuntoisuusarvio on heikko.

Kumpulan osalta strategiassa todetaan, että seurakunnalle riittää yksi oma leirikeskus ja että ulosvuokraustoiminnasta saatavat vuokratulot eivät kata leirikeskuksen ylläpitoa eivätkä laskennallista taloteknistä kulumista. Kumpulan kuntoisuusarvio on tyydyttävä.

Kunnan vuokratontilla sijaitseva Tipurin leirimaja ei strategian mukaan sovellu nykyaikaiseen leiritoimintaan, sen käyttö on vähäistä ja rakennus on purkukuntoinen.

Heikki Knuutilan mukaan seurakunnan on varauduttava tulojen vähenemiseen kiinteistöjä karsimalla. Kuva: Tarja Antola

Vähävarainen ei osta huvivenettä

Strategiasta käydyssä keskustelussa kirkkovaltuutettu Heikki Knuutila mietti Toijalan seurakuntatalon tulevaisuutta ja pohti, onko seurakuntatalo samanlainen rakennus kuin Toijalan vanha terveysasema, jonka purkamista maakuntamuseo on vastustanut.

– Vanha terveyskeskushan ei tahdo saada purkulupaa, koska se ilmentää hienosti 80-luvun rakentamista. Onko tämäkin rakennus (Toijalan seurakuntatalo) eräänlainen suojelurakennus. Kuka tätä sitten kustantaa ja kuka korjaa, jos tämäkin on suojelurakennus, Knuutila mietti.

Knuutilan mukaan rakennuksiin liittyy tunteita, mutta tulevaisuudessa talous ei kestä kaikkien kiinteistöjen ylläpitämistä eikä toimintaan ole varaa, jos jäsenmäärä vähenee.

– Jos elettäisiin perheen talouselämää, ei silloin osteta huvivenettä, kun tulot vähenevät radikaalisti. Tietysti rakennuksiin liittyy rakkaita muistoja, mutta jotakin on todella tehtävä, Knuutila totesi.

Pasi Kylmälä (vas.) ja Mika Setälä (oik.) puhuivat kiinteistöstrategian hyväksymisen puolesta. Kirkkovaltuusto hyväksyi strategian yksimielisesti. Kylmälän ja Setälän välissä istuvat Elina Vaittinen ja varavaltuutettu Petri Aarnio. Kuva: Tarja Antola

Korjausvelka kasvanut strategiatyön aikana

Kirkkovaltuutettu Pasi Kylmälä kiitteli strategiaa loistavaksi ja vetosi valtuutettuihin sen hyväksymisen puolesta.

– Strategia ei tässä vaiheessa sido meitä purkamaan, rakentamaan tai tekemään mitään. Tätä on kaikkineen tehty varmaan seitsemän vuotta, mikä on tehnyt sen, että meillä on neljä miljoonaa euroa korjausvelkaa. Kun strategia on ollut kesken, on aivan ymmärrettävää, että mitään suurempia korjauksia ei silloin lähdetä tekemään. Jos vielä lähdetään palauttamaan tätä sinänsä äärimmäisen hyvää strategiaa valmisteluun, meidän korjausvelkamme kasvaa, Kylmälä totesi.

Myös valtuutettu Mika Setälä puhui strategian hyväksymisen puolesta.

– Seuraava valtuusto saa sitten päättää, mitä myydään ja mitä puretaan. Siinä on varmasti työsarkaa.

Setälä kiinnitti huomiota siihen, että seurakuntataloista hyväkuntoisin on Kylmäkoskella.

– Tila, joka on paras, on kaukana meidän asiakkaistamme. Asiakkaita toki voidaan viedä sinne, vai pitäisikö parhaat rakennukset myydä. Vaikea kysymys. Parhaat tilat ovat jossain muualla kuin suurin osa seurakuntalaisista, Setälä pohti.

HIllevi Peltolan mukaan jostain on pakko luopua, jotta tulevaisuudessa toimintaan on varaa. Peltolan vieressä istuu Pasi Paija. Kuva: Tarja Antola

Toiminnasta ei haluta tinkiä

Hillevi Peltola totesi, että kiinteistöistä, jotka strategiassa ovat luovutettavien luokassa, tehdään luopumissuunnitelma.

– Luopumissuunnitelmassa mietitään, mitä toimintaa siellä tällä hetkellä on ja missä muualla me voimme sen toteuttaa. Tarkoituksena ei ole ajaa toimintaa alas, vaan pitää toiminta hyvällä tasolla eikä tinkiä siitä. Voihan olla, että viime kädessä, kun ruvetaan yksityiskohtia katsomaan, tulee jonkinlainen muunlainen ehdotus, mutta tämä on nykyhetken ajatus, Peltola kertoi.

Peltolan mukaan toiminnan takia jostain pitää luopua.

– Meidän on tietyllä tavalla pakko luopua jostain taikka maksamme kymmenen vuoden päästä pelkästään kiinteistöjä emmekä tee enää toimintaa. Nyt yritämme jo vähän etukäteen katsoa, mihin tullaan menemään.

Strategiassa on lueteltu tavoitteet vuosille 2022–2023. Tänä vuonna on tarkoitus muun muassa selvittää eri toimintavaihtoja koskien jatkoselvitettäviä kiinteistöjä sekä laatia luopumissuunnitelmia luovuttavien kiinteistöjen osalta.

Ensi vuonna tehdään muun muassa kuntoarvioita korkean tason säilytettäviin kiinteistöihin ja pitkän tähtäimen suunnitelmia kuntoarvioiden pohjalta sekä linjauksia jatkoselvitettävien kiinteistöjen osalta.

Lue lisää

Chat Icon