Akaan Nuorkauppakamari juhlisti 50-vuotista taivaltaan toukokuun puolivälissä noin 60 juhlavieraan voimin. Puheenjohtaja Saija Kopra kertoo tilaisuuden onnistuneen jopa paremmin kuin uskallettiin toivoa.
– Väki viihtyi, otettiin rennosti. Muutama puhe tietysti kuuluu aina asiaan. Jatkoille asti löysi aika moni tiensä, se oli positiivista. Entisiä jäseniä ja heidän seuralaisiaan oli hienosti mukana. Ensimmäinen puheenjohtaja Risto Hakalakin pääsi paikalle, Kopra kiittelee.
Risto Hakala on Saija Kopran ohella ainoa henkilö, joka on toiminut Akaan Nuorkauppakamarin puheenjohtajana kaksi kautta.
Huippuvuodet 1970- ja 1980-luvuilla
50-vuotisjuhlien kaltaista rennosti ottamista Kopra kaipaisi nuorkauppakamaritoimintaan laajemminkin. Kun kaikilla on kiire ja töissä kiivas tahti, harva haluaa harrastukseltaan samoja asioita kuin työltä.
– Muistan jo nuorkauppakamariaikojeni alusta yhden tilanteen, jossa kerroimme toiminnasta henkilölle, jonka toivoimme liittyvän mukaan. Hän totesi, että tuo kuulostaa aivan työltäni. Yksi merkittävä haaste kamareissa yleensäkin on se, että jos nuorkappakamariprojektit alkavat muistuttaa liikaa sitä, mitä me töissä tehdään, niistä tulee vähän liian vakavia. Harrastuksessa pitäisi olla kuitenkin hauskaa.
Hyvän fiiliksen ja harrastusmaisuuden pitäminen tähtäimessä on Kopran mukaan se tärkeä asia.
– Ihmisten pitäisi saada tehdä omannäköisiään juttuja. Hallinnon keventäminen ja yhteistyön syventäminen naapurikamarien suuntaan olisivat hyviä kehityssuuntia, kun mietitään Akaan Nuorkauppakamarin tulevaisuutta ja seuraavaa 50 vuotta, Kopra sanoo.
Kolmas tärkeä asia olisi kamaritoiminnan monipuolisuuden tekeminen näkyväksi.
Kopra uskoo nuorkauppakamaritoiminnan olleen hieman erilaista 1970- ja 80-luvuilla. 1973 alkanutta toimintaa värittivät muun muassa pitkät lounaat ja laivakokoukset. Silloin jäsenistö oli myös hieman nuorempaa kuin tänä päivänä, vaikka 40 vuoden yläikärajasta ei vieläkään jousteta.
– Toiminta oli aktiivista. Myös vuosituhannen vaihteessa oli hyvin aktiivista toimintaa. 70- ja 80-luku oli kulta-aikaa nuorkauppakamaritoiminnassa yleensäkin. Nykyisin moni mukana oleva on perheellinen, luulen että sekin tekee harrastuksesta vähän erityyppisen, Kopra pohtii.
1970-luvulla jäseniä oli viitisenkymmentä, nyt 11. 50 jäsenen kamareita Suomessa on tänä päivänä Tampereella ja Helsingissä.
– Akaassa koettiin todella vauhdikas lähtö, Kopra kuvaa.
Vuosituhannen vaihteeseen osuneet moottoritien avajaiset oli Akaan Nuorkauppakamarille iso juttu. Kamari järjesti tilaisuuden, johon saapui kymmeniä tuhansia kävijöitä.
– Se oli ilmeisesti ainoa uuden moottoritien varressa järjestetty tapahtuma, mitä vähän ihmeteltiin. Se oli iso tapahtuma, kunnon markkinat, joissa oli parisataa näytteilleasettajaa. Sillä projektilla Akaan Nuorkauppakamari pääsi kansainvälisiin nuorkauppakamarien kisoihinkin, Kopra kertoo.
Kopran oma ura Akaan Nuorkauppakamarissa alkoi Paljujen Yön jatkoilla. Häntä oltiin lähestytty kamariin liittymisen tiimoilta aiemminkin, mutta silloin pienen lapsen äidin elämäntilanne ei ollut sopiva mukaan lähtemiseen.
– Jatkoilla kuullut asiat jäivät kytemään, ja myöhemmin elämäntilanteen muuttuessa ajattelin, että nyt pitäisi katsoa mitä tuo toiminta on.
Yksi moottori mukaan lähtemiselle oli Kopran halu laajentaa verkostoja paikallisesti. Toinen syy oli halu olla kehittämässä Akaata. Hallitustyöskentely on rajoittanut Kopran projektityöskentelyä. Suunniteltu nuorisotapahtuma jäi koronan jalkoihin.
– Paikallisen tekemisen nälkä ei ole tyydyttynyt. Minulla on yksi vuosi jäljellä kamarissa puheenjohtajuuteni jälkeen. Olen ajatellut, että sen vuoden aikana haluan tehdä jotain nuoriin liittyvää, Kopra kaavailee.
Näyttöjä työelämää varten
Akaan Nuorkauppakamarin viimeisimpiä isoja projekteja on paikallisia yrityksiä esittelevä kalenteri. Kopra kertoo kamarissa tehtävien projektien kelpaavan parhaimmillaan näytöiksi työelämässäkin. Tätä kamareissa yritetään myös nostaa esille.
– Projektit ovat nimenomana näytön paikkoja. Niissä oppii johtamaan ihmisiä, joihin ei ole mitään auktoriteettiasemaa. Siitä saa helposti kytköksiä työelämään.
Seuraaviin näkyviin projekteihin saattaa liittyä Paljujen Yön paluu. Se vilahtelee kamarin jäsenten puheissa silloin tällöin.
– Esimerkiksi satamassa on nyt uudet kuviot. Mahdollisesti sen voisi järjestää yhteistyönä alueen yrittäjien kanssa. Asiasta saatetaan kuulla. Itseäni kiinnostaisi opettaa nuorille taloustaitoja jonkin projektin merkeissä, Kopra sanoo.
Kenen ja miksi sitten tulisi kiinnostua Akaan Nuorkauppakamarin jäsenyydestä ja kamarin kehittämisestä tulevaisuudessa?
– Sellaisten henkilöiden, jotka haluavat että harrastus antaa mahdollisuuden oppia jotakin ja jotka ovat kiinnostuneita liike-elämästä ja projekteista. Mukaan voi tulla eri näkökulmilla. Yrittäjille tämä on hyvä keino verkostoitua. Täällä pääsee kokeilemaan turvallisesti uusia asioita. Nuorkauppakamariharrastus antaa paljon, jos siihen on valmis heittäytymään ja panostamaan, Kopra päättää.
