Kivisakasti sai uutta väriä pintaan – Katto tervattiin ja pääty maalattiin

Jaakko Lähteenmäki johti kuvaushetkellä työtä maan tasolta, isä Kari Lähteenmäen vuoro oli kiivetä koriin tervaamaan. Kuva Jarno Keskinen.

Akaan kivisakastin katto tervattiin kauniissa puolipilvisessä säässä keskiviikkona 25. toukokuuta. Samalla sakastin paanukatosta uusittiin muutama haljennut paanu ja maalattiin sakastin pääty punamultamaalilla. Edellisen kerran katto tervattiin viisi vuotta sitten. Silloinkin tekijät tulivat Keuruulta kuten nytkin.

– Siellä oli pitkään yritys nimeltä Vanhat talot. Nyt he ovat lopettelemassa ja minä sain tämän keikan heiltä, entiseltä työnantajaltani, nyt oman yrityksensä kautta tervauksen tehnyt Jaakko Lähteenmäki kertoi.

Lähteenmäki kertoo olleensa paikalla myös kymmenkunta vuotta sitten sakastin kattoa tervaamassa. Nyt hän oli saapunut paikalle isänsä kanssa, joka työskentelee Lähteenmäen yrityksessä.

– Viiden aikaan lähdettiin isäni Karin kanssa ajelemaan tännepäin. Henkilönostin otettiin matkaan Valkeakoskelta, sitten laitettiin terva lämpiämään ja nyt on jo toinen lape tervattu, Lähteenmäki jutteli puolen päivän jälkeen sakastin pihamaalla.

Kivisakastin ensimmäinen lape oli puolen päivän maissa jo tervassa. Kuva Jarno Keskinen.

Edellisen kerran katto tervattiin niin sanotusti köysistä eli ilman henkilönostinta. Tällä kertaa Lähteenmäki päätti turvautua nykytekniikkaan, koska työhön kuuluu myös seinän maalaus.

– Kyllä se nostin helpottaa, kun tuo seinä on pystysuora. Ja nopeuttaa se myös tervaamista. Työn tilaaja on Akaan seurakunta, Lähteenmäki kertoo.

Sateen uhka nopeutti työtä

Muutaman kohteen vuosivauhtia ja osa-aikaisesti vastaavia urakoita hoitava Lähteenmäki varasi työhön kaksi päivää. Säätiedotus laittoi kuitenkin suunnitelman uusiksi.

– Helatorstaille luvattiin sadetta. Sateella tervaaminen ei käy, joten nyt pitää tehdäkin työ yhdessä päivässä.

Kattoa tervattiin noin 100–140 neliötä. Punamullalla vedettiin noin 30 neliötä seinää. Sakastin toinen pääty on tiilestä, joten vain toinen pääty maalataan.

Maalaus- ja tervauspäiväksi valikoitui kuiva ja lämmin päivä. Lähteenmäen mukaan myös ennen tervausta tulisi olla pitkään kuivaa.

– Puun pitää olla ihan kuivaa. Sen kyllä heti huomaa, jos puussa on liikaa kosteutta. Nämä on parhaita aikoja tervata. Aurinko jonkun verran paistaa, mutta ei liikaa. Puu imaisee nyt tervan nopeasti, Lähteenmäki sanoo.

Terva lämmitetään Jaakko Lähteenmäen entisen työnantajan rakentamalla koneella 70-asteiseksi. Lämmin terva imeytyy puuhun paremmin. Kuva Jarno Keskinen.

Lähteenmäki kehuu paanukaton olevan hyvää työtä.

– Se on ihan perinteikkäästi tehty. Mikäs siinä, komia katto, mies arvioi.

Ei vaadi pohjatyötä

Punamullalla maalaava pääsee pohjatöiden suhteen helpolla. Uudella punamullalla voi maalata vanhan päälle. Lähteenmäet harjasivat ensi töikseen vanhan punamultapinnan, senkin lähinnä siksi, että irtoava punamulta ei tarttuisi tervaan. Myös vanhan tervan päälle voi vetää uuden, tosin vanha terva oli paanuista jo pitkälti kadonnut.

– Vanhojen punamultaseinien kaapiminen ei ehkä kannata, vanha puu voi muuttaa muotoaan ja jopa tuhoutua. Museovirasto on hyväksynyt meidän käyttämämme hautatervan ja punamultamaalin tällaisissa kohteissa käytettäväksi.

Vaikka käytössä on täysin perinteisesti keitetty hautaterva, Lähteenmäen mukaan terva ei enää kestä katoilla kuten ennen.

– Tämän päivän ilmasto ja lisääntynyt UV-säteily tahtoo tuon tervan niin polttaa että se ei kestä kuten ennen. Aurinko vaan porottaa kovemmin tänä päivänä.

Lue lisää

Chat Icon