Makeeta harrastamista Akaassa -hanke alkoi syksyllä 2021 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän 245 000 euron valtionavustuksen turvin. Nyt hanke on saanut lisärahoitusta.
– Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus kunnille. Avustuksella tuetaan Suomen mallin mukaista harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Avustuksen jakajina toimivat aluehallintovirastot, hankekoordinaattori Marika Yli-Ollila kertoo.
Päätös avustuksesta saatiin 29. huhtikuuta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Akaan kaupungille 101 000 euroa Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen. Myönnettyyn avukseen lisätään Akaan kaupungin omarahoitusosuus 20 prosenttia.
– Uuden avustuksen käyttöaika on ensi lukuvuosi eli tämän vuoden elokuun alusta ensi vuoden heinäkuun loppuun, Yli-Ollila kertoo.
Raha kuluu palkkoihin ja kustannuksiin
Uutta avustusta voidaan käyttää harrastusohjaajien palkkoihin, materiaali- ja koordinaatiokuluihin, mahdollisiin kuljetuskustannuksiin, ohjaajien koulutuksiin sekä painatuskuluihin. Ensi kaudelle rahoituksen käyttöön on tullut enemmän ehtoja.
– Rahoituksella järjestettävien harrastusryhmien tulee olla viikoittaisia ja koko lukukauden mittaisia. Tänä vuonna olemme pystyneet järjestämää myös lyhyempiä harrastuskokonaisuuksia, Yli-Ollila taustoittaa.
Vuoden 2021 hakukierroksella tukea jaettiin valtakunnallisesti 17 miljoonaa euroa kaikkiaan 235 kunnalle. Nyt päättyneellä hakukierroksella Akaalle myönnetty avustus pieneni.
– Avustuksen pieneneminen oli jo ennalta arvattavissa, koska jaossa oleva määräraha oli kaksi miljoonaa euroa pienempi kuin viime vuonna ja hakijoita oli tänä vuonna myös enemmän. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella jaossa oli yhteensä 4 030 000 euroa 71 hakijan kesken, Yli-Ollila kertoo.
Hankeavustuksen suuruuteen vaikutti myös hankkeeseen osallistuvien lukumäärä eli se kuinka paljon Akaassa on koululaisia.
Suhteessa muihin Pirkanmaan kaupunkeihin Akaa pärjäsi hankehaussa hyvin.
– Jos jaossa olevan summan jakaisi tasan 71 hakijan kesken, niin silloin jokainen hakija saisi käyttöönsä noin 56 760 euroa, Yli-Ollila huomauttaa.
Avustukset yhteen pottiin
Ensi lukuvuonna Akaassa on tarkoitus yhdistää Harrastamisen Suomen mallin ja opetushallituksen myöntämä kerhoraha-avustus.
– Opetushallituksen myöntämää kerhorahaa saimme ensi lukuvuodelle 17 000 euroa. Rahaan on lisättävä 30 prosentin omarahoitusosuus. Opetushallituksen myöntämän kerhorahan avulla kouluille pystytään perustamaan muutama harrastus lisää, Yli-Ollila kertoo.
Harrastusmahdollisuudet kutistuvat puoleen
Apurahan pieneneminen tarkoittaa samalla sitä, että ensi vuonna kouluille pystytään tarjoamaan harrastuksia noin puolet viime lukukautta vähemmän. Myös toimintaan suunnattavan koordinaation osuus pienenee.
– Työskentelen ensi vuonna hankkeen koordinaattorina neljä päivää viikossa. Tänä vuonna olen ollut täysiaikainen, Yli-Ollila selventää.
Toiveista tehtiin kysely
Maksuttomia harrastuksia kouluille tullaan ensi lukuvuonna toteuttamaan noin 30 kappaletta. Harrastukset jaotellaan kouluille siinä suhteessa, kuinka paljon kouluilla on oppilaita. Maaliskuussa 2022 koululaisille lähetettiin Wilman kautta harrastustoivekysely, jonka perusteella ensi lukukauden harrastustarjotin on muodostettu.
– Kouluille järjestettävät harrastukset ja niiden ohjaajat ovat jo tiedossa. Kesä- ja elokuun aikana hiotaan aikatauluja yhteistyössä koulujen, liikuntatoimen ja harrastusten järjestäjien kanssa. Varsinainen ilmoittautuminen harrastuksiin alkaa elokuun loppupuolella ja harrastuksien on tavoite käynnistyä viikolla 37 eli maanantaista 12.9.2022 alkaen, Yli-Ollila tietää.
Lukukaudella 2022–2023 on tarjolla esimerkiksi parkouria, elokuvaa ja animaatiota, leivontaa, metsä- ja eräkerhoa, kädentaitoja ja kuvataidetta.
– Uutena harrastuksena Viialaan on suunnitteilla koirakerhot vaativan erityisen tuen oppilaille ja iltapäiväkerholaisille. Toijalan yhtenäiskoulussa nuoret olivat eniten toivoneet kuntosalia ja koripalloa. Vielä muistutan, että toiminnan suunnittelu ensi lukuvuoden osalta on vielä kesken ja suunnitelmat elävät vielä jonkin verran, Yli-Ollila täsmentää.
Hanke lähti hyvin liikkeelle
Yli-Ollila kertoo hankkeen parissa tehdyn kuluneen lukuvuoden aikana monia hienoja asioita ja harmittelee sitä, että toimintakuluja joudutaan supistamaan tulevana lukuvuonna.
– Toimintamalli on meille nyt tuttu ja pystymme kehittymään siinä mielessä. Suurin osa ensi kauden ohjaajista on toiminut myös nykyisellä kaudella, joten ohjaajat ovat lapsille ja kouluille myös tuttuja kasvoja. Tämä madaltaa kynnystä osallistua harrastukseen. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan järjestäminen on koko toiminnan pääperiaate, Yli-Ollila muistuttaa.
Kevään aikana on myös saatu paljon positiivista palautetta hankkeesta. Toive harrastusten jatkumisesta kouluilla näkyy selkeästi myös oppilailta kerätyistä palautteista. Palautekyselyyn on vastannut 121 oppilasta, joista 61 prosenttia haluaisi jatkaa ensi lukuvuonna nykyistä harrastustaan.
Kyselyn avoimessa osiossa lapset kertoivat hankkeen parissa kokeilemistaan harrastuksista muun muassa seuraavasti:
Tiedekerho: ”Siellä sai jännittää mitä kivaa seuraavaksi tulee.” ”Saatiin tehdä cokis-tulivuori.”
Tanssi: ”Pääsin tutustumaan uusin ihmisiin ja tanssimaan omaa luovaa tanssia. Myös tykkäsin esityksistä.”
Keppariompelu: ”Sai apua, jos tarvitsi. Ohjaaja oli tosi mukava.”
Elokuva/animaatio: ”Sai olla kavereiden kaa ja siellä tehtiin paljon eri asioita.”
Piano: ”Kannustettiin yrittämään lisää.”
Koodaus: ”Scrats oli mukavaa, peli oli kiva eli ekat neljä leveliä jees.”
Esports: ”Pääsin tapaamaan uusia ihmisiä ja pitämään hauskaa heidän kanssa.”
Bändikerho: ”Meillä oli hyvä ryhmä henki ja mokaus oli ok.”
