Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue on mukana Pirkanmaan liiton hankkeessa, jossa 14 pirkanmaalaista kuntaa ja yhteistoiminta-aluetta etsii uusia toimintamalleja kotihoitoon. Pirkoti-hanke alkoi vuoden 2022 keväällä ja jatkuu vuoden 2023 loppuun. Hankkeen tavoite on luoda yhteisiä toimintamalleja kotihoitoon koko Pirkanmaan alueelle.
– Tarkoitus on tuoda hyvinvointia kotihoidon asiakkaille, muillekin kuin ikäihmisille. Päätavoite on turvata laadukas ja yksilöllinen palvelu kotiin. Haemme uusia toimintamalleja 14 kunnan porukalla ja pyrimme oppimaan toinen toisiltamme ja toisten ideoista, kotihoidon palveluesimies Merja Niekka tiivistää.
Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella hanketyöntekijänä on Marja-Terttu Riihelä. Hankkeessa mukana ovat myös Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueella vanhuspalveluiden palvelupäällikkö Outi Vilppula ja kotihoidon palveluesimies Merja Niekka. Pirkoti-hankkeen hankepäällikkönä toimii akaalaisille tuttu Anna-Stiina Salminen, joka siirtyi tehtävään Akaan vanhuspalvelujohtajan tehtävästä.
– Minä toimin hankkeessa tukipilarina kotihoidon suuntaan ja Outi Vilppula on mukana valvomassa hanketta. Marja-Terttu Riihelä saatiin hanketyöntekijäksi sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. Hänellä on nyt aikaa perehtyä hankkeeseen ja tehdä hankkeen eteenpäin vieviä asioita ja pitää meidät muut mukana arjen toiminnassa ja ohjata tekemään mitä sitten sovitaankin hankkeessa, Niekka kiittelee.
– Onneksi saatiin, muuten työtä olisi kaikilla liian paljon, että pystyttäisiin viemään hanketta hyvin eteenpäin, Vilppula lisää.
Alkuun on päästy, syksyllä kovimpiin töihin
Hanke jatkuu vielä hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa vuoden 2023 alussa. Pirkoti-hanke jatkuu suurella todennäköisyydellä hyvinvointialueen hankkeena vuonna 2023.
– Syksyllä edessä on hankkeen suurin työ. Tänä keväänä hankkeessa on kuulosteltu kuntien toiveita ja Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alueellekin on tehty oma toimintasuunnitelma siitä, mitä me haluamme kehittää ja perustettu työryhmiä, Niekka ja Vilppula kertovat.
Yhteistoiminta-alueen oman toimintasuunnitelman perusteella on valikoitu ne osa-alueet, joita Akaa ja Urjala lähtevät erityisesti kehittämään. Pääkohtia on neljä. Ensimmäinen on kotiin tuotavan etähoivan kehittäminen jo nykyisin käytössä olevan teknologian jatkohyödyntämisellä.
– Siellä on valtavasti mahdollisuuksia, kun vaan kaivetaan ne esiin ja yhdessä toisten kuntien kanssa tehdään suunnitelmia mitä kaikkea niistä voidaan irti saada. Tähän satsataan meillä nyt tosi paljon. Toinen pääkohta on asiakkaan äänen kuuluville saaminen, Riihelä kertoo.
Toisessa pääkohdassa on lähdetty liikkeelle pilotoimalla asiakaskokemuksen keruuta Roidu-järjestelmällä.
– Se on uutta alueellisesti. Tavoite ei kuitenkaan ole asiakaskokemusten keräys, vaan fokus on viedä kerätty tieto eteenpäin seuraavalle tasolle, jotta kerättyä tietoa saadaan myös hyödynnettyä, Riihelä jatkaa.
– Roidu-järjestelmää ei ole käytössä kotihoidossa vielä missään, Akaa on pilotti. Ensimmäinen kysely asiakkaille on tehty ja tuloksiakin saatu, mutta ei vielä analysoitu. Nyt kerätään hoitajilta tietoa, mitä kehityskohtia he Roidu-tiedon keräämisessä kokivat, Niekka täydentää.
Kolmas pääkohta on palvelutarpeen arviointijärjestelmä Rain tuominen tasolle, jossa järjestelmän tuottama tieto saadaan hyödynnettyä.
– Rai on laaja-alainen palveluntarpeen arviointijärjestelmä, joka kartoittaa asiakkaan palveluntarvetta ja mittaroi asiakkaan toimintakykyä. Se on ollut yhteistoiminta-alueella jo käytössä. Meillä on hankkeessa vahvasti katse kohti tiedolla johtamista, joten tästäkin tiedosta halutaan saada enemmän irti, Riihelä kertoo.
– Rai on kotihoidon esimiehille valtavan tärkeä työkalu, Niekka lisää.
Neljäntenä kohtana hankkeessa painotetaan riittävän ja osaavan kotihoidon henkilöstön saatavuuden turvaamista entistä paremmin.
Pitkän polun päässä
Pirkoti-hankkeessa kerätyn tiedon jalostaminen tapahtuu pääasiassa hyvinvointialueen aikana. Riihelä kertoo nyt olevankin käynnissä vasta polunraivaus tulevaa varten.
– Näkisin, että olemme polun päässä. Lähdemme kohti hyvinvointialueita ja isoja kokonaisuuksia. Kaikki nyt tehtävä linkittyy tuleviin vuosiin ja tulevan kehittämiseen. Sitä polkua nyt lähdetään nyt luomaan, jota lähdetään sitten tulevaisuudessa kulkemaan. Jotain kehitystä tapahtuu jo tämän vuoden aikana, mutta suuremmat ja näkyvämmät asiat tulevaisuudessa toivon mukaan, Riihelä kuvaa.
– Prosessi on alussa ja jatkuu hamaan tulevaisuuteen, Vilppula tiivistää.
Etäpäivätoiminta mahdolliseksi
Haaveissa on, että syksyllä saataisiin hankkeen tiimoilta käyntiin myös etälääkäritoiminta. Siinä sairaanhoitaja ja asiakas voisivat olla etänä yhteydessä lääkäriin, jotta asiakkaan ei tarvitsisi tulla terveyskeskukseen.
– Mutta lääkäri saisi kuitenkin puhekontaktin asiakkaaseen ja voisi kysyä juuri niitä kysymyksiä, joita pitää tarpeellisena siinä tilanteessa, Niekka kertoo.
Yksi kehittämishanke on myös etäpäivätoiminta. Asiakas pystyisi tabletilla osallistumaan päivätoimintaan, vaikka kunto ei mahdollistaisi sitä, mutta silti kaipaisi sosiaalista kanssakäymistä.
– Etätyöaika on muokannut ihmisiä atk:lle ja kaikille etävälineille entistä vastaanottavaisemmiksi. Läheiset ovat myös panostaneet etälaitteiden opetukseen iäkkäämmille ja innostaneet, Vilppula lisää.
