Kurjenkalliolla perheineen asuva Sami Lukkaroinen pettyi raakapuuterminaalin melusta ja muista haitoista tehtyihin korvauspäätöksiin ja niiden taustalla oleviin tutkimuksiin – Tontilla tehtyjen melumittausten tarkkoja tuloksia ei ole pyynnöstä huolimatta annettu ja saastuneista kaivovesistä kuultiin ainoastaan naapureilta

Noin kymmenen hehtaarin kokoinen Akaan raakapuuterminaali valmistui viime kesänä lähelle Hirsikangasta. Sen rakentuminen on ollut suuri muutos kuvan etualalla näkyvän Kurjenkallion alueen asukkaille, joista Akaan Seutu haastatteli Lukkaroisen perhettä. Kuva: Väylävirasto.

Kun Urjalasta kotoisin oleva Sami Lukkaroinen osti itselleen omakotitalon Kurjenkalliontieltä Toijalasta reilut kymmenen vuotta sitten, häntä peloteltiin, että läheltä sijaitsevalta jäteasemalta saattaa kantautua pihaan hajuja.

Nyt varoittelut tuntuvat Lukkaroisesta naurettavilta, sillä jätteistä kantautuvien hajujen sijasta rasitteeksi on rakentunut raakapuuterminaali pistoraiteineen noin kymmenen hehtaarin alueelle aivan miehen talon tuntumaan.

Terminaali oli valtion Väylävirastolta noin 10 miljoonan euron suuruinen investointi, ja sen rakennuttamisen varmistuminen vuonna 2019 käynnisti toden teolla myös Akaa Point -yritysalueen kehittämisen terminaalin kupeeseen. Akaa Pointiin on viime vuosina koetettu houkutella muun muassa Pohjois-Euroopan suurinta lehtipuusahaa.

Sami Lukkaroisen mukaan terminaalin myötä tapahtuneet muutokset lähiympäristössä aiheuttavat haittoja päivittäin.

Lukkaroinen ei kärsi haitoista yksin, vaan tätä nykyä talossa asuvat myös hänen kymmenvuotias Julius-poikansa sekä puoliso Sara Salminen ja pariskunnan yhteiset lapset, kaksivuotias Selena ja kahdeksan kuukauden ikäinen Jedi.

– Terminaalin työmaalla alkoivat räjäytykset juuri Saran ja Selenan muuttaessa tähän noin puolitoista vuotta sitten, Lukkaroinen muistaa.

Sami Lukkaroinen ei olisi ostanut taloa Kurjenkalliolta, jos hän olisi tiennyt, kuinka paljon meteliä puuterminaali tuo alueelle. Kuva: Oona Eskeli.

Tomu oli toisinaan kuin lunta

Sami Lukkaroinen luonnehtii kotinsa ympäristön muuttuneen aivan sataprosenttisesti puuterminaalin ja yritysaluesuunnitelmien johdosta.

Talon oston aikaan terminaalista tai Akaa Pointista ei ollut puhetta. Tosin pelkkä tieto esimerkiksi juuri terminaalin rakentamisesta ei Lukkaroisen mukaan olisi välttämättä saanut häntä luopumaan ostosuunnitelmista.

– Mutta jos olisin silloin saanut tietää sen, kuinka paljon mekkalaa terminaali tähän tuo, talo olisi jäänyt ihan varmasti hankkimatta, Lukkaroinen vakuuttaa.

Pientä iloa melun keskelle tuo se, että räjäytysten aiheuttamista pölyhaitoista on sentään päästy eroon.

– Ne tomupilvet olivat ihan järkyttäviä, kun niitä pystyi kamerallakin vaivatta kuvaamaan. Talviaikaan vaaleanharmaata tomua levisi välillä niin tasaisesti kaikkialle, että sitä ei meinannut lumesta erottaa, Sara Salminen kertoo.

Merkittävin raakapuuterminaalin edelleen aiheuttama haitta asumiselle on Sami Lukkaroisen ja Sara Salmisen mukaan sen toiminnasta tuleva melu, jota he kuvailevat pistäväksi impulssiääneksi. Häiritsevää melua aiheuttaa myös kuvassa näkyvällä Vaunutiellä tapahtuva mopoilla kaahailu. Vaunutie on puuterminaalin vieressä sijaitseva suora asfaltoitu tienpätkä. Kuva: Oona Eskeli.

Välillistä haittaa mopoilijoista

Merkittävin terminaalin edelleen aiheuttama haitta asumiselle on Lukkaroisen ja Salmisen mukaan siis alueen toiminnasta kantautuva melu, jota pariskunta kuvailee kolinan tyyppiseksi.

– Se ei ole tasaista ja jatkuvaa vaan sellaista pistävää impulssiääntä, jota kuuluu myös öisin ja viikonloppuisin. Päivällä se tietysti usein sekoittuu yleisen hälinän sekaan, mutta iltaa kohden kolistukset häiritsevät eniten ja varsinkin tällaisessa 1940-luvun talossa, jota ei ole äänieristetty nykystandardien mukaan, pari valottaa.

Välillisesti puuterminaaliin liittyvää häiritsevää melua aiheuttaa terminaalia vierustavalla tikkusuoralla Vaunutiellä havaittu mopoilla kaahailu, josta Lukkaroisen perhe on soittanut poliisille.

– On ikävää, kun mopojen äänien takia emme pysty pitämään ikkunaa auki kesäöisin, Salminen harmittelee tätä terminaalin oheen tullutta lisämelua.

Sami Lukkaroinen ja Sara Salminen harmittelevat, että heidän kaivonsa vettä ei tutkittu naapureiden kaivovesitutkimusten yhteydessä. Kuva: Oona Eskeli.

Kaivon kunto mietityttää

Muiksi haitoiksi Lukkaroinen ja Salminen nimeävät esimerkiksi terminaalin tehokkaat led-valot, jotka saavat pimeän aikaan heidän talonsa yläkerran kaihtimista huolimatta loistamaan, sekä ”alkuperäisen” Kurjenkalliontien autoliikenteeltä rauhoittamisen myötä pidentyneet ja hankaloituneet kulkureitit.

Lisäksi heillä ei ole tällä hetkellä varmuutta kaivonsa veden laadusta.

– Naapureiden kaivoista on ymmärtääkseni löytynyt bensiinin yhdisteitä, mutta meidän kaivomme vettä ei tutkittu, sillä se ei ole meillä talousvetenä käytössä. Tällaisessa miljoonahommassa olisi varmaan voinut varmuuden vuoksi meidänkin kaivomme tutkia, kun annamme vettä kuitenkin kasveillemme, Lukkaroinen miettii.

Syksyllä 2021 pidettiin raakapuuterminaaliin liittyneen ratatoimituksen välikokous Viialan Sampolassa. Kyseisessä kokouksessa annettiin neuvoja haitankorvausten hakemiseen, ja korvauspäätökset annettiin tämän vuoden kesäkuussa. Sami Lukkaroisen mukaan moni Kurjenkallion asukas on tyytymätön korvauspäätöksiin. Kuva: Pekka Mustonen.

Korvauksista valittaminen maksaa satasia

Itse haittojen lisäksi pariskunta on harmissaan yksityisille maanomistajille Maanmittauslaitoksen järjestämässä ratatoimituksessa myönnetyistä haitankorvauksista.

Lukkaroinen kertoo heidän hakeneen korvauksia melu- ja näköhaitoista, kiinteistön arvon alenemisesta sekä kasvaneista matkakuluista. Korvausta tuli ainoastaan matkoista.

– Summa tosin oli niin pieni, että ei se kata nykyisillä bensan hinnoilla oikein mitään. Oikeastaan koko Kurjenkallion mäki taisi saada yhteensä muutamia satasia matkakuluihin, Lukkaroinen arvioi.

Lukkaroisen tietojen mukaan ratatoimituksessa korvauksia haki toistakymmentä yksityistä maanomistajaa, ja heistä suurin osa on tyytymättömiä korvauspäätöksiin.

Lukkaroinen aikoo valittaa päätöksistä ja uskoo monen muunkin alueella asuvan tekevän samoin, vaikkakin valituksen tekeminen maksaa useita satasia.

Hyvät naapurisuhteet ovat tuoneet tietoa

Vaatimattomiksi koettujen korvaussummien ohella Sami Lukkaroista ja Sara Salmista kismittää korvauspäätösten pohjaksi tehtyihin tutkimuksiin liittyvän tiedon saamisen vaikeus.

Kaivovesilöydöksistä he kertovat saaneensa tietää naapureilta, ja lisäksi heidän tontillaan tehty melumittaus on jättänyt jälkeensä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

– Emme ole saaneet melumittaustemme tarkkoja tuloksia, vaan pelkästään jonkinlaisen yhden tuloksen per päivä viikon ajalta. Kukaan ei ole pyynnöstä huolimatta osannut avata meille, että miten nämä eri päivien lukemat on laskettu ja että ovatko ne esimerkiksi keskiarvoja, Lukkaroinen tarkentaa.

Lukkaroisen perhe uskoi vakaasti saavansa ratatoimituksessa korvaukset, joilla he olisivat voineet kattaa muun muassa talon äänieristykseen tehtävät parannukset. Tällä hetkellä perhe on joutunut pohtimaan jopa alueelta pois muuttoa. Kuva: Oona Eskeli.

Korvausten varaan oli jo laskettu

Lukkaroinen ja Salminen ymmärtävät, että mikään heille myönnettävä korvaussumma ei pysty tekemään terminaalia äänettömäksi.

Samalla he kuitenkin uskovat, että korvausrahoilla tehtäväksi suunniteltu talon parempi äänieristys olisi tehnyt tilanteesta paljon siedettävämmän.

– Olimme ihan täysin siinä uskossa, että saamme korvauksia ja niillä paikat laitettua sellaiseen kuntoon, että meteliä ei tarvitsisi enää niin paljoa kestää. Tällä hetkellä olemme jopa pohtineet alueelta pois muuttoa.

Mikäli korvauksia ei valituksenkaan jälkeen saada, pariskunta toivoo, että terminaalin meluvallia parannettaisiin pikaisesti.

– Nyt puupinot taitavat olla meluvallia korkeampia, Salminen havainnollistaa.

Häiritsevien kaahareiden vuoksi pariskunta haluaisi myös saada ”Asiattomilta pääsy kielletty” -kyltin asennetuksi terminaalin tieyhteyksien tuntumaan.

Lue myös:

Poliisia pyydetty valvomaan mopojen kaahailua Akaa Pointin alueella iltaisin – ”Kokoontumisesta ja ajamisesta kannattaa soittaa hätäkeskukseen, mikäli se aiheuttaa häiriötä tai vaarantaa liikennettä” (1.7.2022)

Valtio rakennutti raakapuuterminaalin Akaaseen ja maksaa siitä nyt kaupungille yli puoli miljoonaa euroa – Parisen vuotta kestänyt ratatoimitus myönsi korvauksia myös yksityishenkilöille (14.6.2022)

Pohjois-Euroopan suurin lehtipuusaha on edelleen haaveissa – Vuonna 2014 Akaasta lähtenyt Kärävä sai Pirkanmaan vientipalkinnon (15.11.2021)

Raakapuuterminaalin rakentaminen toi mukanaan myös haittoja – Asukkaita neuvottiin korvausten hakemiseksi, asianosaisia muutamia kymmeniä (27.9.2021)

Akaa Pointin teollisuusalueen raakapuuterminaali on valmis – Puunkuljetukset alkavat heti heinäkuun ensimmäisenä päivänä (30.6.2021)

Katso dronevideo ja kuvakooste vuosilta 2012–2021: Akaan raakapuuterminaali valmistuu jo kahden kuukauden päästä – Tällä hetkellä työmaalla kuhisee ja kolisee kuin avolouhoksessa (23.3.2021)

Päänavaus Akaa Pointiin – Akaan raakapuuterminaalin rakentaminen saa rahat valtion lisätalousarviosta (18.6.2019)

Raakapuuterminaalin rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2020 – Akaa Pointin junayhteyden suunnittelu on loppusuoralla (16.1.2018)

Kuva: Oona Eskeli.

Lue lisää

Chat Icon