Viiala-Seuran vuosittain järjestämän valokuvanäyttelyn tämänkertaisena aiheena on Viialan Pyryn torvisoittokunta, joka täytti 102 vuotta vastikään heinäkuussa.
Näyttely avautui Viialan kirjaston näyttelytilassa tänään maanantaina ja on tutustuttavissa elokuun ajan.
Akaan Seutu kävi läpi esillä olevaa aineistoa näyttelyn pystytyspäivänä yhdessä Viiala-Seuran puheenjohtajan Jyrki Lepomäen sekä soittokuntaa nyt jo 45 vuotta johtaneen Martti Lehtosen kanssa.
Lehtonen on ollut torvisoittokunnan toiminnassa mukana yhteensä 66 vuotta, ja Lepomäellekin tämän vuoden näyttelyn aihe on erityisen tuttu: hän on ollut soittokunnassa mukana vuosina 1971–74 ja uudemman kerran vuodesta 1993 alkaen.
Soitto alkoi sahalta
Näyttelyaineistoon kuuluvan lehtijutun mukaan Pyryn torvisoittokunta juontaa juurensa Viialan sahan työntekijöiden vuonna 1884 perustamasta soittokunnasta.
Sen perinteitä jatkoi ensin vuonna 1896 perustetun Viialan VPK:n soittokunta, josta Viialan Pyryn perustamisen myötä haarautui uutukaisen seuran nimeä kantava torvisoittokunta vuonna 1920.
Jutussa mainitaan, että alkuun näiden kahden orkesterin soittajat ja soittimet olivat pitkälti ”yhteisiä”.
Isältä pojalle
Martti Lehtonen tutustui torvisoittokuntaan isänsä Torsten Lehtosen kautta. Torsten esiintyy useammassa näyttelyn valokuvassa, ja yhdessä niistä hän on 15-vuotiaana kenttälennätinpataljoonan soittokunnan oppilaana vuonna 1925.
Nuorella iällä aloitettu soittoharrastus pysyi Tampereella asuneen ja metallisorvarina työskennelleen Torstenin matkassa, ja ennen Viialaan muuttoa hän ehti Martin mukaan soittaa ainakin Nokian kumitehtaan soittokunnassa.
Uudesta kotipaikastaan urheilumiehenäkin tunnettu Torsten löysi Viialan Pyryn torvisoittokuntineen, ja lopulta hän myös johti orkesteria 1950- ja 60-luvuilla.
Pahimmillaan vain neljä soittajaa
Näyttelyn kuvat osoittavat, että torvisoittokunta on vuosikymmenten aikana keikkaillut hyvin monenlaisissa ympäristöissä.
Oman kylän ja lähikaupunkien lisäksi soitto on soinut muun muassa kaikissa muissakin Pohjoismaissa sekä Helsingin olympiastadionilla. Tarja Halosellekin on esiinnytty hänen aloittaessaan ensimmäisen presidentinvaalikampanjansa Valkeakoskelta.
Toimintavuodet eivät ole olleet kuitenkaan pelkästään kivojen keikkareissujen täyttämiä, vaan haastaviakin jaksoja on koettu.
– Esimerkiksi sotavuosina oli hiljaisempaa. Isä sorvasi tykinpiippuja Tampellassa ja samalla opetti Viialassa naisia soittamaan, jotta soittokunta eläisi, Martti Lehtonen kertoo.
Vaikeaa oli Lehtosen mukaan myös 50-luvun alkupuoli, jolloin Viialasta lähti sen verran paljon väkeä Ruotsiin, että orkesterissa oli pahimmillaan vain neljä soittajaa.
Nykykoko on melko pieni
Tälläkin hetkellä soittokunnalla on siinä mielessä haasteellista, että sen koko on melko pieni ja että sen keski-ikä on Jyrki Lepomäen laskemana 67 vuoden huiteilla.
– Nippa nappa pystymme vielä keikalle ja saamaan kasaan vaskiseitsikon. Komeimmillaan marssivahvuutemme oli 25 henkeä, Martti Lehtonen toteaa.
Viiala-Seuran näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikojen mukaisesti eli maanantaisin ja tiistaisin kello 13–19, keskiviikkoisin kello 13–16 sekä torstaisin ja perjantaisin kello 10–16.
Lue myös:
