Johanna Huhtisella on kehitysvammaisten toimintakeskuksessa kaksi lempitehtävää, joista toinen vaatii luovuutta ja toinen tarkkuutta – Entisessä Viialan vanhainkodissa odotetaan kiekkoliigan alkamista

Johanna Huhtisen lempitekemistä kehitysvammaisille päivä- ja työtoimintaa järjestävässä Resiinassa ovat taulujen maalaaminen sekä valkoisten muoviosien yhdistäminen toisiinsa magneettilevyn päällä. Viimeksi mainittu kuuluu Resiinassa tehtäviin alihankintatöihin.

– Tykkään tästä työstä, kun olen niin tarkka, Huhtinen kertoo.

”Magneettihuoneesta” Huhtinen vie toimittajan käytävän toiseen päähän, maalaushuoneeseen. Siellä seinälle ripustamista odottaa taulu, johon Huhtinen on maalannut kukkia, pupun, linnun ja siilin.

– Tämä on kokonaan minun tekemä. Maalaan kaikenlaista ja kotonakin, Huhtinen toteaa.

Kotona Huhtisella on kolme lemmikkieläintä, kaksi koiraa ja kissa.

Tilaa olla omissa oloissa

Resiina muutti viime kesänä sisäilmaongelmien vuoksi Kylmäkosken Aseman koululta entiseen Mäntymäkeen, joka tunnetaan myös Viialan vanhainkotina. Kaupungin hoivakoti lopetti talossa viime vuoden keväällä. Resiinan käytössä ovat maan tasalla oleva kerros sekä osa kellarikerroksesta. Asiakkaat ovat osallistuneet tilojen kunnostamiseen.

Toijalassa asuva Johanna Huhtinen on Viialan tiloihin tyytyväinen.

– Asemalla en oikein viihtynyt sen takia, kun palelin siellä koko ajan. Tykkään siitä, että täällä saa olla omissa oloissaankin, Huhtinen kertoo.

Johanna Huhtisen äiti Anne–Marie Huhtinen Urjalasta tutustui Resiinaan avoimien ovien päivänä torstaina. Huhtisen mukaan vanha rakennus on vähän sokkeloinen, mutta tilat ovat siistit, värit kivat ja huoneilma raikas.

– Ovathan nämä huomattavasti paremmat kuin ne tilat, missä on oltu. Kun oltiin Läntiselläkadulla Viialassa, vesi tuli katon läpi ja talvella oli kylmä, kun isosta hallinovesta veti. Aseman tilat taas olivat vielä sokkeloisemmat kuin tämä ja monessa kerroksessa. Liikuntavammaisille se oli vähän hankala, Huhtinen toteaa.

Ihmisten ilmoille Viialaan

Resiinan asiakkaisiin kuuluva Kirsi Nieminen on tyytyväinen paikkaan. Hän tulee Viialaan neljänä päivänä viikossa Toijalasta.

– Kiva kun päästiin Kylmäkoskelta ihmisten ilmoille.

Nieminen tykkää pussittaa valkoisia peitelätkiä, jotka pitää asetella pieneen pussiin oikein päin.

– Se on mielekästä puuhaa, hän kertoo.

Puuhaa riittää myös kotioloissa.

– Tänään siivosin oman huoneeni, vein roskat, tyhjensin astianpesukoneen ja laitoin pyykit kuivumaan.

Pöytälätkä meni rikki

Entiset Mäntymäen asukashuoneet on muutettu Resiinan pienryhmätiloiksi. Alihankintatyöt sijoitettiin ensin kellarikerrokseen, mutta matalasta ja pienten ikkunoiden tilasta on siirrytty sittemmin kerrosta ylemmäs valoisampiin tiloihin ja samaan kerrokseen muiden kanssa.

Alihankintatöiltä vapautunutta kellarikerrosta käytetään peli-, rentoutus- ja päiväkahvitilana. Jääkiekon MM-kisojen aikaan Resiinassa järjestettiin pöytälätkän MM-turnaus. Nyt jääkiekkofanit odottavat paitsi SM-liigan alkamista myös uutta pelipöytää, sillä vanha meni rikki kiihkeiden pelien tuoksinassa. Tappara ja Ilves ovat resiinalaisten suosikkijoukkueet, minkä lisäksi joukosta löytyy myös Pelicans-fani.

Vuoro uudessa liikuntahallissa

Resiinalla on yhteensä noin 60 asiakasta, jotka ovat Akaasta ja Urjalasta. Päivittäin kävijöitä noin 40. Työntekijöitä on seitsemän.

Resiinassa työskentelevät ohjaaja Anne Tikka ja ryhmävastaava Sari Peltonen kertovat, että rakennuksen pienet huoneet mietityttivät aluksi mutta toiminta on saatu sovitettua tiloihin, ja sijainti on hyvä.

– Tulimme lähemmäs palveluja. Viialassa pääsemme kirjastoon, torille ja kauppaan helposti. Olemme saaneet vuoron myös uudesta liikuntahallista. Tietenkään vanhoista vanhainkodin tiloista ei saa samanlaista kuin uudesta, joka on tehty varta vasten tarkoitukseen. Mutta olemme tällaiset tilat saaneet ja tehneet parhaamme, Tikka ja Peltonen sanovat.

Kun Akaan kaupunginhallitus kesäkuussa 2021 päätti Resiinan siirrosta Mäntymäkeen, päätökseen sisältyi kohta, jonka mukaan samalla aloitetaan suunnitelman laatiminen soveltuvien tilojen varmistamiseksi. Kehitysvammapalveluiden palveluesimies Marja–Leena Korpela kertoo, että uusista tiloista ei ole suunnitelmaa. Vammaispalvelut siirtyvät muiden sote-palveluiden mukana hyvinvointialueiden vastuulle vuodenvaihteessa.

– Aikataulu tulee niin tiukaksi, että asia siirtyy maakunnalle, enkä usko, että siellä olisi ehditty asiaa vielä miettiä, Korpela toteaa.