Sanomalehtien asema luotettavimpana mediana on vahvistunut entisestään. Suomalaisista kolme neljästä pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina.
Asiantuntevuudessa sanomalehdet ottivat aimo harppauksen ylöspäin ja jättivät toiseksi asiantuntevimman median, television, selvästi taakseen. Myös laadukkuudessa ero toiseksi tulleeseen on kasvanut selvästi, ilmenee IRO Researchin elokuussa tekemästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.
Koko aikuisväestöstä 76 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (59 %). Kolmanneksi sijoittuvat radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (45 %).
Luottamus sanomalehtiin on kasvanut viimeisen vuoden aikana yhden prosenttiyksikön, kun samalla ajanjaksolla televisio on menettänyt luotettavuudestaan kolme prosenttiyksikköä.
Kaiken ikäiset aikuiset luottavat sanomalehtiin
Luotettavuus liitetään sanomalehtiin tasaisen vahvasti kaiken ikäisten aikuisten keskuudessa. Sekä television että radion luotettavuus taas jakautuu vahvasti nuorempien ja vanhimpien välillä. Televisioon luotettavuuden liittää esimerkiksi 25–34-vuotiaista vain 36 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 69 prosenttia. Radion tulokset vastaavissa ikäryhmissä olivat 29 prosenttia ja 53 prosenttia.
Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–6 prosenttia suomalaisista.
Oman uutismedian luotettavuus on erittäin tärkeää
Suomalaisista entistä useampi pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä asiantuntevina. Kaikista aikuisista 73 prosenttia liittää sanomalehtiin ominaisuuden asiantunteva. Kasvua viime vuodesta on neljä prosenttiyksikköä. Toiseksi asiantuntevuudessa sijoittui televisio samalla 63 prosentin tuloksella kuin vuosi sitten. Kolmantena on radio (48 %).
Myös laadukkuudessa sanomalehtien asema vahvistui. Suomalaisista aikuisista painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä pitää laadukkaana 71 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen on kaksi prosenttiyksikköä. Toiseksi tullutta televisiota pitää luotettavana 61 prosenttia suomalaisista. Laskua edellisvuoteen kolme prosenttiyksikköä. Kolmanneksi sijoittuneen radion tulos säilyi ennallaan (44 %).
Sanomalehtien vahva asema luotettavuudessa ja asiantuntevuudessa on merkityksellistä, koska nämä kaksi ominaisuutta ovat suomalaisten mielestä uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimmät ominaisuudet. Luotettavuutta pitää tärkeimpänä lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) ja asiantuntevuutta kolme neljästä (74 %) suomalaisesta.
Kun suomalaisia pyydettiin vielä kertomaan luotettavuuden tärkeydestä itse käyttämänsä uutis- ja ajankohtaismedian osalta, asteikolla 1–10 keskiarvoksi muodostui 9,6.
– Luotettavuuden merkitystä uutismedian peruskalliona ei voi liiaksi korostaa. Harvoin suomalainen käyttää asteikon 1–10 ääripäitä, mutta oman uutismedian luotettavuuden tärkeyttä arvioidessaan täytenä kymppinä eli ehdottomana välttämättömyytenä sitä pitää peräti 70 prosenttia suomalaisista. Luotettavuuden vaatimus on siis todella kova, toteaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Vain 2–7 prosenttia suomalaisista liittää asiantuntevuuden ja laadukkuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin.
– Voimme olla erittäin tyytyväisiä suomalaisten huiman vahvaan vaatimukseen uutis- ja ajankohtaismedian luotettavuudesta ja kykyyn erottaa luotettava media vähemmän luotettavasta ympäristöstä. Vaikka meitä kuinka yritettäisiin harhauttaa epätoden maailmankuvan sisälle, näillä vaatimuksilla ja taidoilla rakennamme ja ylläpidämme ihmisille hyvää yhteiskuntaa ja elämää, iloitsee Kirjonen.
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kertovat luotettavimmin televisio ja sanomalehdet
Suomalaisilta kysyttiin myös, mistä he saavat luotettavinta tietoa vaikutuksista, joita Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on yhteiskuntaan ja omaan elämään. Luotettavinta tietoa koetaan saatavan tv-kanavista tai niiden verkkopalveluista (70 %) ja painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä (67 %). Kolmanneksi sijoittui radio (37 %).
Googlesta, verkon uutisportaaleista, sosiaalisesta mediasta, tubettajilta tai blogeista luotettavinta tietoa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan koki saavansa vain 2–8 prosenttia suomalaisista.
Entistä useampi pitää sanomalehtiä itselleen tärkeinä
Neljä viidestä suomalaisesta (79 %) pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian sekä paikallisten asioiden edistäjänä merkityksellisenä. Näiden osalta korkea tulos on säilynyt samalla tasolla jo useita vuosia.
Itselleen sanomalehtien sisältöä pitää tärkeänä 76 prosenttia suomalaisista. Taso on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Tärkeys on noussut erityisesti 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä.
