Hyytelösammaleläimet levisivät Jumuseen – Niina Tapojärven suvun mökkirannasta Viialasta löytyi parikymmentä limapalloa

Limaisista hyytelösammaleläimistä on tehty loppukesän aikana havaintoja Jumusen rannoilla Viialassa. Ely-keskuksen Vieraslaji.fi-sivuston mukaan vieraslajia on tavattu elokuussa myös Toijalan rannoilla, satamassa sijaitsevassa Toijalan moottorivenekerhon venealtaassa sekä Peuraudenkärjessä.

Niina Tapojärvi törmäsi limapalloihin hänen ja sisarensa Jaana Lehtosen omistamalla mökillä Jumusen rannassa Viialassa 13. elokuuta. Kun vesipumppu ei nostanut järvestä vettä paljuun, mökkiläiset ottivat pumpun ylös järvestä, jolloin he huomasivat letkun ympärille kiertyneen hyytelösammaleläimen. Kalastusta harrastava Tapojärven siskonmies tunnisti heti lajin.

– Kun aloimme katsella rantakiviä tarkemmin, löysimme kerralla vajaat parikymmentä hyytelösammaleläintä. Keräsimme niitä urakalla ja hautasimme maahan, Tapojärvi kertoo.

Ely-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti havainto ilmoitettiin Vieraslajit.fi-sivustolle. Tapojärvi kertoi löydöstä myös Facebookin Akaalaiset-ryhmässä.

Hyytelösammaleläimiä ei ole aiemmin nähty mökkirannassa.

– Olisinko välttämättä edes huomannut niitä, jos sellainen ei olisi sattunut tulemaan ylös vesijohdon mukana, koska ne maastoutuvat aika hyvin kiviin ja uppotukkeihin. Ilmeisesti uppotukit viehättävät näitä kavereita, koska siinä niitä oli tosi monta. Jatkossa osaa pitää silmällä tiettyjä paikkoja, Tapojärvi toteaa.

Tapojärvi arvelee, että hyytelösammaleläimet ovat levinneet Jumuseen Lempäälän suunnasta. Lajia on tavattu useana kesänä muun muassa Lempäälän Kirkkojärvessä.

Iljettävä amerikanserkku

Ylitarkastaja Anne Mäkynen Pirkanmaan ely-keskuksesta kertoo, että hyytelösammaleläin on levinnyt viime vuosina Lempäälän kanavan kautta ylävirran suuntaan. Tänä vuonna sitä on havaittu ensimmäistä kertaa aina Hämeenlinnassa asti. Mäkysen mukaan laji kulkeutuu järvestä toiseen esimerkiksi lintujen sulissa, veneiden pohjissa tai kalastusvälineiden mukana.

Mäkynen kutsuu hyytelösammaleläintä amerikanserkuksi, koska sitä on tavattu ensimmäisen kerran Mississippi-joen vesistössä. Suomessa ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 2006 Vuoksen vesistöstä.

Hyytelösammaleläimestä ei ole todettu olevan ihmisille haittaa. Laji voi kantaa loista, joka aiheuttaa lohikaloille munuaistautia, mutta Pirkanmaan ja Vuoksen vesistön hyytelösammaleläimistä loista ei ole tavattu. Limapallo on ennen kaikkea inhottavan ja epämiellyttävän näköinen.

– Jos sellainen on laiturin rappusella, ei siihen tee mieli astua. Esteettinen haitta on iso. Tietenkin ne voivat tarttua myös kalastusvälineisiin. Joskus katiskat ja verkot ovat olleet niitä täynnä, Mäkynen toteaa.

Mäkynen on kuullut myös kokemuksista, joiden mukaan vesi on kirkastunut suojaisissa lahdissa, joissa hyytelösammaleläimiä on ollut paljon.

– Koska laji suodattaa vettä, voi tosiaan olla mahdollista, että vesi vähän kirkastuu. Mutta en toivo tästä keinoa, jolla vesiä saataisiin kirkkaammiksi.

Laji selviää Suomen talvesta

Kun järvivedet syksyllä viilenevät 15–16 asteeseen, hyytelösammaleläinyhdyskunnat hajoavat.

– Yksittäiset yksilöt, statoplastit, lähtevät niin sanotusti omille teilleen. Ne säilyvät talven yli elinvoimaisina, ja seuraavana kesänä, kun vesi alkaa lämmetä, jokaisesta tällaisesta yksittäisestä statoplastista alkaa kehittyä uusi oma yhdyskuntansa. Talvella ne ovat jonkinlaisessa horroksessa, kun vesi on kylmää, Mäkynen kertoo.

Varmimmin hyytelösammaleläinten leviämisen voi estää hautaamalla ne maahan. Mäkynen pitää lajista eroon pääsemistä äärimmäisen haastavana, koska se on nopea leviämään ja Suomen sääolosuhteet ja ravinteikkaat vedet ovat sille suotuisat.