”Naivina kuvittelin kaupunginhallituksen kunnioittavan teknisen asiantuntijalautakunnan ratkaisua edetä valtuuston päätöksen mukaan” – Toijalan uuden alakoulun hankesuunnitelma ja kustannusarvio hyväksyttiin

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Toijalaan toteutettavan uuden alakoulun rakentamisen massiivipuurunkoisena ja maalämmöllä lämmitettynä. Koulun ensisijaisena rakennuspaikkana on Toijalan vanhan terveysaseman alue. Kuva: Mikko Peltoniemi

Akaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 6. syyskuuta että Toijalan uusi alakoulu toteutetaan CLT- eli massiivipuurunkoisena, verhoillaan puulla ja lämmitetään maalämmöllä. Päätös on Mervi Pulkkisen (kesk) kaupunginhallituksen kokouksessa tekemän ehdotuksen mukainen ja eroaa kaupunginjohtaja Antti Peltolan pohjaehdotuksesta, jonka mukaan koulu olisi toteutettu betonirunkoisena ja tiili- tai rappausjulkisivulla. Kaupunginjohtajan ehdotus betonirungosta ja tiili- tai rappausjulkisivusta oli 1. syyskuuta kokoontuneen Toijalan koulujen rakennustoimikunnan päätöksen mukainen.

– Esitykseni oli täsmälleen sama, joka oli teknisen johtajan alkuperäinen pohjaesitys ja vastasi meidän ryhmän näkemystä Toijalan uudesta, vetovoimaisesta alakoulusta sisääntuloväylän varrella, Mervi Pulkkinen kertoo tekemänsä esityksen taustasta.

Kaupunginjohtajan ehdotuksen kannalla olivat Sami Rajala (kok), Hannu Järvinen (sd), Harri Rämö (sd), Maija Toivonen (kok) ja Anni Määttä (kok). Mervi Pulkkisen ehdotuksen kannalle asettuivat Heli Einola-Virtanen (ps), Mervi Pulkkinen (kesk), Hanni Joronen (vihr), Arttu Käpylä (ps), Jouni Vaittinen (kesk) ja Timo Tammisto (sd).

”CLT ei tuo minkäänlaista lisäarvoa”

Maija Toivonen jätti kaupunginhallituksen päätöksestä eriävän mielipiteensä.

– Eriävä mielipiteeni koski CLT-elementin käyttöä rakennuksen kantavana rakenteena. CLT pelkkänä runkoelementtinä ei tuo hankkeeseen minkäänlaista lisäarvoa, Toivonen perustelee kaupunginhallituksen päätöksestä jättämäänsä eriävää mielipidettä pitkässä kirjoituksessaan Facebookissa.

Tekninen lautakunta päätyi hankesuunnitelman käsittelyssä etenemään betonirunkovaihtoehdolla, Toivonen muistuttaa.

Maija Toivonen kertoo kuvitelleensa kaupunginhallituksen kunnioittavan teknisen lautakunnan ratkaisua edetä valtuuston päätöksen mukaan. Kuva: Mikko Peltoniemi.

– Itse istun teknisessä lautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana. Omaa ryhmääni lukuun ottamatta kukaan kaupunginhallituksen jäsenistä ei kysynyt tai halunnut tietää miksi tekninen lautakunta oli päätynyt betoniratkaisun kannalle. Naivina kuvittelin kaupunginhallituksen kunnioittavan teknisen asiantuntijalautakunnan ratkaisua edetä valtuuston päätöksen mukaan, varsinkin kun kukaan ennen kaupunginhallituksen kokousta ei kertonut asiasta esitystä tekevänsä, Toivonen jatkaa kirjoituksessaan.

CLT-rakenne nostaa hintaa yli 400 000 euroa

Kaupunginhallituksen hyväksymä tarkentunut kustannusarvio on uuden alakoulun hankesuunnitelmassa alun perin esitettyä budjettia suurempi. Uuden alakoulun hankekustannusarvio toteutettuna runko- ja ulkoseinärakenteiltaan betonirakenteisena ja liitettynä kaukolämpöverkkoon oli 13 060 000 euroa. CLT-rakenteilla sekä puuverhouksella hankkeen investointikustannuksiksi on laskettu noin 13 490 000 euroa (alv 0) eli CLT-rakenteen ja puuverhouksen vaikutus kustannuksiin on noin 430 000 euroa.

Maalämpö laskee lämmityskustannuksia

Alkuperäinen alakoulun hankesuunnitelma oli laadittu siten, että tuleva koulu lämmitettäisiin kaukolämmöllä. Kaukolämpöratkaisun uudisinvestointikustannukset olisivat noin 45 000 euroa, korjausinvestointikustannukset noin 680 euroa vuodessa ja lämmityskustannukset noin 35 500 euroa vuodessa.

Maalämmön uudisinvestointikustannukset ovat noin 270 000 euroa, korjausinvestointikustannukset noin 768 euroa vuodessa ja lämmityskustannukset noin 29 000 euroa vuodessa.

Urakoitsija vastaa suunnittelusta ja rakentamisesta

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan hanke toteutetaan KVR-urakkana. KVR- eli kokonaisvastuurakentamisessa urakoitsija vastaa kokonaisvaltaisesti kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta. Tilaaja vastaa lähtötiedoista kohteen suunnittelua ja rakentamista varten ja ne on koottu urakan hankinta-asiakirjoihin. Lähtötiedoissa on kuvattu tilaratkaisu ja toiminnalliset vaatimukset sekä laatu-, tekniset ja toteutusvaatimukset, joiden pohjalta urakoitsija laatii rakennussuunnitelmat kohteen toteuttamiseksi ja rakentaa kohteen. Laadittujen suunnitelmien ja rakennuksen tulee olla hankinta-asiakirjojen vaatimusten mukaiset.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että hankesuunnitelmaa muutetaan siten, että jatkossa hankesuunnitelmassa todetaan uudelle alakoululle tavoiteltavan A-energialuokkaa.

Terveysaseman alue ykkösvaihtoehto

Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2021, että Toijalaan toteutettavan uuden, 300-paikkaisen alakoulun ensisijaisena rakennuspaikkana on Toijalan vanhan terveysaseman alue. Hankesuunnitelman mukaisesti uuden alakoulun käyttöönoton tulisi tapahtua elokuussa 2025.

Koulun oppilaskapasiteetin mitoitus perustuu nykyisten Nahkialan ja Pappilan koulujen oppilaaksiottoalueilla syntyneiksi tilastoitujen lasten määrään. Näiden oppilaaksiottoalueiden yhteenlaskettu lapsimääräennuste lukukausille 2025–2026 ja 2026–2027 on noin 270 lasta.

Valtuuston päätöksen mukaan kouluun sijoitetaan ensivaiheessa ainakin Nahkialan koulun oppilaat. Muista sijoitettavista oppilaista ja Pappilan koulun jatkokäytöstä päätetään erikseen, kun päätös Toijalan taajaman muun kouluverkon osalta on tehty ja uudistuksen myötä syntyneet väistötilatarpeet ja oppilaaksiottoalueet ovat selvillä.

Lue lisää

Kommentointi on suljettu.