Akaan kaupunginhallitus päätti 6. syyskuuta äänin 6–5, että Toijalan uuden alakoulun runko rakennetaan CLT-elementeistä ja kouluun tulee puuverhous. Toijalan koulujen rakennustoimikunta ja tekninen lautakunta olivat aiemmin esittäneet, että koulu toteutetaan betonirunkoisena ja tiili- tai rappausjulkisivulla.
Kaupunginhallitus käsitteli kouluasiaa uudestaan tiistaina 20. syyskuuta. Esityslistalla pykälää ei ollut, ja kokouksen aluksi jouduttiin äänestämään siitä, otetaanko asia käsittelyyn lisälistalta.
Mervi Pulkkinen (kesk) esitti, että pykälää ei oteta käsittelyyn, ja äänestyksessä hänen kanssaan samaa mieltä oli esitystä kannattanut Jouni Vaittinen (kesk) sekä Hanni Joronen (vihr) ja Hannu Järvinen (sd).
Sami Rajala (kok), Heli Einola–Virtanen (ps), Arttu Käpylä (ps), Inka Loppi (sd), Harri Rämö (sd), Janita Puomila (kok), ja Maija Toivonen (kok) olivat toista mieltä, joten asia päätettiin käsitellä äänin 7–4.
Pykälän valmistelutekstin mukaan Toijalan alakoulun hankesuunnitelmaa ja kilpailutusasiakirjoja on valmisteltu rinnakkain huomioiden hankkeen aikataulu. Tarjouspyynnön julkaisu on ajoitettu joulukuulle 2022, mitä ennen tarjouspyyntö käsitellään kaksi kertaa rakennustoimikunnassa sekä asiantuntijalautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Tavoite on ollut, että koulu voidaan ottaa käyttöön elokuussa 2025.
– Yleisesti aikataulun näkökulmasta valmistelussa ollaan ”kriittisellä polulla” ja CLT-ratkaisun aiheuttama aineiston muutostarve luo lisäriskin hankkeen aikataululle, kaupunginjohtaja Antti Peltolan hallitukselle esittelemässä pykälässä todetaan kaupunginhallituksen tekemään, asiantuntijalautakuntien ja rakennustoimikunnan päätöksistä poikkeavaan päätökseen viitaten.
Peltolan mukaan tulee vielä erikseen huomioida CLT-ratkaisun edellyttämä tilojen sprinklausvaatimus 3-kerroksiseen rakennukseen, jonka kustannusarvio on arviolta noin 500 000 euroa.
– Investointikustannuksessa ei ole huomioitu puunkäyttöä muualla kuin runkoja julkisivumateriaaleissa eikä varausta automaattiselle sammutusjärjestelmälle.
Materiaalisaatavuudessa epävarmuutta
Kouluhankkeen kilpailutusta on valmisteltu toteutettavaksi neuvottelumenettelyllä, jotta neuvotteluvaiheessa tilaaja pystyy parhaiten varmistamaan, että tarjoajat ovat ymmärtäneet tilaajan tarpeet ja näkökulmat
Kaupunginhallituksen 6.9. tekemän päätöksen jälkeen on selvitetty vaihtoehtoa, että CLT-ratkaisun kilpailutus tehtäisiin avoimena menettelynä. Mikäli avoin menettely ei tuota yhtään hyväksyttävää tarjousta, olisi tällöin tarpeellista siirtyä neuvottelumenettelyyn.
– Avoimen menettelyn toteuttaminen vaatisi joka tapauksessa todennäköisesti erillisen päätöksen päätöksenteosta, koska hankesuunnitelmassa on esitetty hankintamenettelyksi neuvottelumenettelyä, kaupunginhallitukselle kerrottiin.
Riskinä hankinnan kilpailutuksessa CLT-ratkaisun osalta on myös se, että CLT-ratkaisun materiaalisaatavuudessa on epävarmuutta ja että tarjoukset ylittävät tilaajan budjetin.
Nykyisen aikataulun mukaan tarjousten hintatietojen saaminen venyisi hallitukselle kerrotun mukaan pitkälle vaarantaen hankeaikataulun varsinkin, mikäli kilpailutus jouduttaisiin ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen toteuttamaan uudestaan eri ratkaisulla eli betonirunkoisena.
Sprinklerit maksavat noin puoli miljoonaa
Uuden alakoulun alkuperäinen hankesuunnitelman mukaisen ratkaisun investointikustannus indeksikorotuksineen on 13 060 000 euroa. Ratkaisu sisältää betonirungon ja esimerkiksi tiili- tai rappausjulkisivun, jäähdytyksen ja kaukolämmön.
Jäähdytyksen poistaminen säästäisi 310 000 euroa, maalämpö taas lisää kustannuksia kaukolämpöön verrattuna 350 000 euroa, ja CLT-runko ja puujulkisivu maksavat 430 000 euroa enemmän.
Tällaisen, kaupunginhallituksen 6.9. päättämän ratkaisun hinta on 13 840 000 euroa. Kun siihen lisätään pakollisen sprinklauksen hinta eli noin 500 000 euroa, on koulun kustannusarvio 14 340 000 euroa.
– Koska jäähdytyksen osuutta ei ole selkeästi kaupunginhallituksen päätöksessä 6.9. erikseen kirjattu, on päätöstä syytä tarkentaa tältä osin. Mikäli jäähdytystä ei toteuteta, alenee edellä mainittu kustannusarvio 310 000 euroa ja on siten 14 030 000 euroa, hallituksen pöytäkirja kertoo.
Koulun toteuttaminen CLT-runkoisena siirtäisi myös sen valmistumista niin, että rakennus saataisiin käyttöön vasta tammikuussa 2026.
Puomilan muutosesitys päihitti Pulkkisen ja Peltolan
Kaupunginjohtaja Antti Peltola esitti kaupunginhallitukselle, että Toijalan pienten koulu toteutetaan betonirunkoisena, tiili- tai rappausjulkisivulla, maalämpöratkaisulla ja ilman erillistä jäähdytystä. Lisäksi Peltola täydensi esitystään siltä osin, että koulun rakentamisessa tavoitellaan A-energialuokkaa. Näin oli päätetty tehdä myös 6.9. kokouksessa.
CLT-koulua Toijalaan aiemminkin ajanut Mervi Pulkkinen esitti kaupunginjohtajan edotuksesta poiketen, että Toijalan alakoulu toteutetaan CLT-runkoisena ja puuverhouksella. Jouni Vaittinen kannatti Pulkkisen ehdotusta.
Tämän jälkeen Janita Puomila teki ehdotuksen koulusta, joka on rungoltaan betonia, mutta julkisivua ehdotuksessa ei mainittu. Lisäksi Puomila esitti, että valtuusto hyväksyy tarkentuneen kustannusarvion 13 100 000 euroa 28. syyskuuta. Kaupunginjohtajan esityksessä päivämäärää ei ollut mainittu.
Peltola kirjoitti ehdotuksessaan Toijalan pienten koulusta ja Puomila omassaan Toijalan uudesta alakoulusta.
Maija Toivonen kannatti Janita Puomilan ehdotusta.
Ensimmäisessä äänestyksessä Puomilan ehdotus voitti Pulkkisen ehdotuksen 6–2. Tyhjää äänestivät Hanni Joronen, Hannu Järvinen ja Harri Rämö.
Toisessa äänestyksessä Puomilan ehdotus voitti kaupunginjohtajan ehdotuksen samoin 6–2-lukemin ja tuli näin kaupunginhallituksen päätökseksi.
Puomilan ehdotuksen puolesta äänestivät hänen lisäkseen Maija Toivonen, Sami Rajala, Heli Einola-Virtanen, Arttu Käpylä, ja Inka Loppi. Kaupunginjohtaja Peltolan ehdotusta kannattivat Hannu Järvinen ja Harri Rämö.
Hanni Joronen, Mervi Pulkkinen ja Jouni Vaittinen äänestivät tyhjää.
Juttua muokattu 21.9. klo 14.48. Korjattu viimeiseen äänestykseen oikeat nimet. Hannu Järvinen ja Harri Rämö eivät äänestäneet tässä kohtaa tyhjää.
Mikä on CLT?
Puuinfo-verkkosivujen mukaan CLT eli Cross Laminated Timber koostuu nimensä mukaisesti ristiinliimatuista lautakerroksista. Raaka-aineena CLT-levyssä on tavallisimmin kuusta tai mäntyä, ja valmistustekniikkoja on useita.
– Keski-Euroopassa yleinen tapa on vakuumiliimata laudat toisiinsa tyhjiön avulla. Uudempi tapa on tehdä liimaus puristamalla levyt prässien avulla, Puuinfo-sivut kertovat.
Liimaustapoja on kaksi.
– Syrjäliimatussa levyssä lautakerrokset liimataan ensin ehyiksi syrjistään ja vasta sitten päällekkäin tasot ristiin ladottuna. Vaihtoehtoisesti syrjäliimaus voidaan jättää pois. Tällöin laudat ladotaan ristiin ja liimaa levitetään vain lautojen lappeelle.
Liimaustapa vaikuttaa levyn ominaisuuksiin.
– Syrjäliimattu levy on täysin ilmatiivis, syrjistään liimaamaton ei. Kosteuseläminen tapahtuu syrjäliimaamattomassa levyssä saumojen kohdilla. Syrjäliimatussa levyssä kuivuminen voi aiheuttaa lautojen halkeilua, Puuinfo-sivuilta selviää.
Sivujen mukaan CLT-levylle ei ole toistaiseksi olemassa harmonisoitua eurooppalaista tuotestandardia, joten levyt voidaan CE-merkitä eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaan. CLT-levyn tekniset ominaisuudet ja rakenteiden mitoitus ovat valmistajakohtaisia.
Kommentointi on suljettu.