Pirkanmaan maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen vieraili Akaassa perjantaina. Ahonen kertoi olevansa noin puolivälissä kaikki Pirkanmaan kunnat kattavaa maakuntakierrostaan.
– Unohdin tarkistaa ennen Akaaseen lähtöä, missä kohtaa nyt mennään, mutta Akaa on noin kolmastoista Pirkanmaan kunta, jossa vierailen, Ahonen laskee.
Marraskuussa 2021 tehtävään valittu Ahonen aloitti maakuntajohtajana huhtikuun lopulla. Miten työ on Ahosen oman kokemuksen mukaan sujunut?
– Tosi vauhdikkaasti, sellaisessa positiivisessa hengessä. Minut on otettu älyttömän hienosti vastaan, olen saanut kokea olevani tervetullut. Omaehtoisesti käynnistin nämä kuntakierrokset, josta tämä Akaan-vierailukin on esimerkki, Ahonen kertoo.
Kiertueen tarkoitus on tavata paitsi viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä ja muita avainhenkilöitä, myös käydä yrityksissä ja havainnoida paikallista mielenmaisemaa, Ahonen kuvaa.
– Tämä on toteutunut hyvin, kunnat ovat lähteneet ideaan mukaan. Näin se tilannekuva tästä maakunnasta karttuu ja alkaa hahmottua erilaiset tarpeet edunvalvonnassa ja kehittämisessä, Ahonen näkee.
Tarjolla tietopaketti Akaan tilanteesta
Akaa on Ahoselle aiemmin tuttu lähinnä yritysten kautta. Pihlgren & Ritolan tapettitehdas on hänelle erityisen tuttu.
– Suunnittelijan ammatissa toimiessani olin tehtaan kanssa paljon tekemisissä. Oli oikein nostalgiakäynti, oli paljon tuttuja tuotteita, maakuntajohtaja naurahtaa.
Akaata Ahonen pitää värikkään historian omaavana paikkakuntana, josta on noussut vakuuttavia menestystarinoita.
– Mainio oppaamme Pasi Kylmälä kertoi paikallishistoriaa, kaupunginjohtaja antoi kuvan nykyhetkestä. Tuntuu että Akaalla on tosi mielenkiintoinen elinkeinopoliittinen historia. Aivan uskomattomia yrityksiä ja värikästä historiaa. Hyvässä mielessä outoja toimialoja ja tekemisiä. Akaan ainutlaatuista elinkeinopolitiikkaa kannattaisi melkein jo brändätä. Sijainti on mitä huikein, Ahonen tiivistää.
Akaassa Ahosen ohjelmaan kuului muun muassa vierailut Pihlgren & Ritolan tapettitehtaalla ja Helmitalojen tehtaalla sekä keskustelut kaupunginjohtaja Antti Peltolan, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Saila Kallioisen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sami Rajalan, kaupunkikehitysjohtaja Lasse Silvánin ja kaavoituspäällikkö Niina Järvisen kanssa. Millaisia asioita keskusteluissa käytiin läpi?
– Ensimmäisenä käytiin läpi kaupungin tunnusluvut, kehitysnäkymiä, pikkuisen historiaa. Sen jälkeen kaavoituskatsaus ja tärkeimmät edunvalvonnan tarpeet. Nyt on kierretty yrityksiä ja ajeltu ja katseltu muutamia potentiaalisia kehittyviä alueita, Ahonen kuvaa.
Tukea aloittaville hyvinvointialueille
Tulossa oleva uusi aluehallinnon malli ei suoranaisesti vaikuta maakuntajohtajan työhön. Se ei poista eikä lisää maakuntaliittojen tehtäviä. Välillisesti se tulee kuitenkin vaikuttamaan moneen asiaan.
– Esimerkiksi hyvinvointialueilla on nyt ihan mahdoton pystyynnostamisvauhti menossa. On muutamia sellaisia asioita, joihin he eivät ole mitenkään voineet ehtiä perehtyä. Koitetaan heitä sellaisessa tukea. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikkapa kansainvälinen toimintamalli ja kehittämisrahoituksen hakeminen, Ahonen sanoo.
Lisäksi Ahonen pitää varmana, että hyvinvointialueilla eteen tulee joitain edunvalvonta-asioita, joissa maakuntaliitot voivat auttaa.
– Sitten tulevaisuuden ennakoinnin tarpeet, voisin kuvitella vaikkapa väestöennusteiden olevan sen tyyppisiä asioita. Me tuemme missä pystymme ja autetaan maakunnallisen kokonaisuuden syntyä heidänkin puolelle, koska siitä meillä on paljon kokemusta. Kokonaisturvallisuus ja varautuminen on asia, josta he ottavat vahvan vetovastuun, siitä olen tosi tyytyväinen, Ahonen sanoo.
