Toijalan Seudun Sydänyhdistys järjesti maailman sydänpäivän luentotilaisuuden Viialan Sampolassa torstaina 29.9. Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Knuutila toivotti noin 50 kuulijaa tervetulleiksi kuuntelemaan ja keskustelemaan. Luennoitsijaksi oli kutsuttu anestesialääkäri Antti Haavisto. Lisäksi Heidi Hidén–Knuutila Toijalan Vauhdista kertoi hyvän lihaskunnon merkityksestä terveyden ja toimintakunnon ylläpitämisessä.
Ylä- ja alaraajatoimenpiteet puuduttamalla
Antti Haavisto on kotoisin Toijalasta ja Pappilan koulun kasvatti, joka opiskeli Turun yliopistossa lääkäriksi ja erikoistui anestesiologiaan. Erikoistumisensa jälkeen hän toimi Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa anestesialääkärinä, josta toimesta hän jäi nyt heinäkuussa eläkkeelle. Haavisto selvitti nukuttamis- ja puuduttamiskokonaisuuden ymmärrettävästi käyden läpi eri leikkausmuodot ja niiden vaatimat toimenpiteet anestesiologian taholta. Nykyään käytetään paljon kevyempiä menetelmiä kuin ennen ja niistä palautuminenkin on helpompaa.
Yleisöä kiinnosti sydänleikkausten osalta esimerkiksi se, miten akuuttileikkauksissa toimitaan, kun esikartoitusta ei pystytä tekemään samalla tavalla kuin normaaleissa leikkauksissa. Haavisto kertoi, että riskitekijöitä seurataan koko leikkauksen ajan, ja potilas nukutetaan aina, jos leikkaus sen vaatii. Ylä- ja alaraajatoimenpiteet tehdään nykyään pääsääntöisesti puuduttamalla, mutta keskivartalotoimenpiteet vaativat nukutuksen.
Kuulijat muistelivat lapsuuskokemuksiaan eetterinukuttamisesta, ja todettiin, että onneksi niistä menetelmistä on päästy huima harppaus eteenpäin. Lapsille ei useinkaan enää jouduta edes antamaan esilääkityksiä, vaan anestesialääkäri arvioi lapsen ja vanhempien tilanteen ja ylläpitää turvallista ilmapiiriä juttelemalla. Suomen sairaalaverkoston kehittämisen myötä anestesiatoimenpiteitä on yhä enemmän keskitetty suuriin yksiköihin, minkä vuoksi leikkaustoimintaa on vähennetty lukuisilta paikkakunnilta.
Vinkkejä oman kunnon kartoittamiseen
Heidi Hidén-Knuutila kertoi lihaskunnon ylläpitämisen tärkeydestä iän lisääntyessä. Tutkimustieto kertoo karua kieltään siitä, että ihmisen lihasmassaa katoaa iän myötä. Keski-iässä katoaa 1,5 prosenttia lihasmassasta vuosittain, jos lihaksia ei vahvisteta ja lihas muuttuu rasvaksi. 80 ikävuoteen mennessä 30–40 prosenttia lihasvoimasta on menetetty. Jo viikon vuodelepo voi olla tuolloin kohtalokas, koska jo valmiiksi vähäinen lihasmassa surkastuu olemattomiin ja liikuntakyky ja edellytykset itsenäiseen elämään heikkenevät oleellisesti. Lihasten surkastuminen on naisilla näkyvämpää kuin miehillä, koska naisilla on lähtökohtaisesti vain puolet miesten käsivoimista ja noin kaksi kolmasosaa jalkavoimista. Lihaskunnolla on suora yhteys eliniän odotteeseen: jos keski-iässä on huono lihaskunto eikä lihaksia vahvisteta, on elinikä alhaisempi kuin treenaavilla. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa lihasten vahvistamista ja lihasmassansa pystyy jopa tuplaamaan säännöllisellä harjoittelulla.
Hidén-Knuutila antoi vinkkejä oman kunnon kartoittamiseen: kyykkyyn–ylös-liikkeen pitää sujua, ja jos lattialta ei omin avuin pääse ylös, on tilanne jo hälyttävä. Kauppakasseja pitää jaksaa kantaa, ja lasipurkit on saatava auki. Selkeä ohje on 2–3 kertaa viikossa tehtävä säännöllinen voimaharjoittelu, jossa rasitus kasvaa vähitellen ja lihasryhmiä treenataan kokonaisvaltaisesti. Eri päivinä voi keskittyä alaraajojen, käsien ja keskivartalon vahvistamiseen. Esimerkkeinä näytettiin neljä testiliikettä, joilla voi kartoittaa kotioloissa oman lihaskuntonsa: etunojapunnerrus, istumaan nousu, selkälihasliike ja kyykky.
Kahvittelun lomassa keskustelu oli vilkasta ja Sydänyhdistyksen tulevaa toimintaa esiteltiin. Samalla toivotettiin uusia jäseniäkin tervetulleiksi yhdistykseen.
Korjattu kuvatekstiin tilaisuuden paikaksi Viialan Sampola.
