Akaan Seutu kertoi syyskuussa, että Akaan kaupungin kiinteistöistä suurimmat sähkönkuluttajat olivat vuonna 2021 suurusjärjestyksessä Toijalan yhteiskoulu, Arvo Ylpön koulu, Akaan hyvinvointikeskus ja Toijalan Monitoimihalli.
Jutun jälkeen toimitukseen soittanut lukija ihmetteli, miksi hyvinvointikeskuksen ulkovalot ovat 5. elokuuta alkaen syttyneet jo iltakuuden aikaan, jolloin on vielä valoisaa. Joinain päivinä valot ovat palaneet jo ennen iltakuutta. Soittajan mukaan valot sammuvat aamukahdeksalta.
– Jos meidän pitää säästää sähköä, eikö jostain tällaisesta voisi aloittaa? On ihan turhaa polttaa valoja elokuun alussa koko yötä. Ulkovaloja on hyvinvointikeskuksen parkkipaikalla runsaasti ottaen huomioon, että paikkaa ei käytetä kello 16:n jälkeen eikä yöaikaan, soittaja totesi.
Akaan kaupungin kiinteistötyönjohtaja Kari Kaireniuksen mukaan hyvinvointikeskuksen ulkovalojen syttyminen ja sammuminen on kiinni säädöistä.
– Valojen säätäminen on täysin mahdollista, ja teemme sen välittömästi. Ei ole tarkoitus, että valot syttyvät illalla liian aikaisin tai palavat aamulla liian pitkään. Muutoksia voidaan ja pitääkin tehdä, jos kuntalaistenkin mielestä valot syttyvät liian aikaisin, Kairienus toteaa.
Säästötoimia tulossa
Kairenius kertoo, että kaupungille on tulossa energiansäästöohjelma ja kaupunki on mukana valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan Asetta alemmas -kampanjassa. Energiansäästötoimenpiteistä päättää tekninen lautakunta, joka käsittelee asiaa näillä näkymin kokouksessaan 27. lokakuuta.
Kairenius on kerännyt listaa toimenpiteistä, joilla kaupungin kohteissa voidaan vaikuttaa sähkön- ja energiankulutukseen. Ne koskevat esimerkiksi sisälämpötiloja, ilmanvaihtoa ja valaistusta.
– Tyhjissä rakennuksissa ei pidetä ulkovaloja, jos ei ole ihan akuuttia tarvetta, ja lämpötila pudotetaan lähelle kymmentä astetta. Ylläpitoluokkaan viisi kuuluvissa rakennuksissa sähköt otetaan vallan irti. Tietokoneet sammutetaan yöksi ja lomien ajaksi, laturit otetaan irti verkosta, Kairenius kuvailee ehdotuksia.
Autojen lämmityspaikoilla ei käytettäisi lainkaan sisätilalämmittimiä ja lämmitysaika olisi kaksi tuntia. Huoltoautojen ja koneiden reittejä suunnitellaan niin, ettei tule turhia ajoja.
– Ulkovalojen ja katuvalaistuksen aikoja muutettaisiin miinus kaksi tuntia -periaatteella, ja rakennusten valojen sammuttamisesta ohjeistetaan, Kairenius jatkaa.
Kaireniuksen mukaan myös led-valojen käytöllä on iso merkitys.
– Kaupunki on koko aja lisännyt led-valaistusta. Kiinteistöihin ja katuvaloihin ei laiteta enää muuta kuin led-valaistusta. Perinteistä loisteputkista on luovuttu.
Tekojään sähkölaskut 10 000–15 000 euroa
Karienius arvelee, että Akaassa radikaali ja keskustelua herättävä energiasäästöpäätös olisi tekojään jättäminen jäädyttämättä kylmälaitteilla. Tekojää oli ensimmäistä kertaa käytössä joulukuun lopussa 2020.
– Lautakunta saa tehdä päätöksen, jäädytetäänkö kenttä Akaassa kylmälaitteilla vai annetaanko sen jäätyä luonnollisesti.
Kairenius kertoo, että esimerkiksi Tampereella tekojääratojen jäädyttämiselle on asetettu keskilämpötilaraja.
Tekojään sähkönkulutus oli viime vuonna 34 306 ja alkuvuoden 2022 osalta 21 264 kilowattituntia. Laitteisto kuluttaa sähköä jonkin verran läpi vuoden, vaikka jäädytys ei olisi päällä. Kaireniuksen mukaan sähkölaskut ovat olleet talvesta riippuen 10 000–15 000 euroa vuodessa.
Kaupunki aikoo julkaista nettisivuillaan energiansäästövinkkejä myös kaupunkilaisille.
– Koetamme olla esimerkkinä, että kuntalaisetkin lähtisivät mukaan. Meidän pitää yhdessä lähteä näihin talkoisiin, Kairenius sanoo.
Lue myös:
Nämä ovat Akaan kaupungin suurimmat sähkösyöpöt – Viime vuonna lasku oli yli miljoona euroa
