Akaan valtuusto käsitteli keskiviikkona 28. syyskuuta Jalanti-järven hiihtolatuja koskevaa kuntalaisaloitetta. Asiasta käytettiin yli 20 puheenvuoroa.
Kaupungille lähetettiin tämän vuoden maaliskuussa kuntalaisaloite, jossa esitettiin, että mahdollisuudet talviliikunnan harrastamiseen Jalanti-järvellä jatkuvat tulevinakin vuosina sää- ja jäätilanteen salliessa. Aloitteen vastuuhenkilöitä olivat Mia Kylén ja Ville Tipuri. Yhteensä aloitteen oli allekirjoittanut 228 akaalaista ja 19 muualla asuivaa henkilöä.
Kaupungin tekninen toimi on päättänyt luopua Akaan jäälatujen ylläpidosta työturvallisuus- ja käyttäjäturvallisuusriskien minimoimiseksi. Vastausta kuntalaisaloitteeseen valmistellut kunnossapidon esimies Harri Pouru totesi keväällä, että jäälatujen ylläpito turvallisesti vaatii kokemusta jäällä toimimisesta ja tietoa kyseisen jääalueen virtauspaikoista ja muista mahdollista vaaraa tuottavista paikoista.
– Jään pinnalle nouseva vesi tuottaa ennalta arvaamattomia vaaratilanteita niin käyttäjille kuin reitin ylläpitäjälle. Lisäksi jäälle nouseva vesi tekee ladusta ajoittain käyttökelvottoman ja sen hoidosta mahdottoman, kirjoitti itsekin Kylmäkosken Veikkojen riveissä Jalannin jäälle latuja ajanut Pouru.
Reittien ylläpito vaatii Pourun mukaan myös erittäin tarkkaa seurantaa ja lähes päivittäisiä toimenpiteitä kuten jäänvahvuuden jatkuvaa tarkkailua Tukesin ohjeiden mukaisesti. Pouru totesi kuntalaisaloitteeseen liittyen teknisen toimen katsovan, että Jalanti-järven talviliikuntamahdollisuuksien eli hiihtoladun tai retkiluisteluradan toteuttaminen kaupungin toimesta ei ole jatkossakaan mahdollista turvallisuusnäkökulmat huomioiden.
Tekninen lautakunta päätti 24.5. teknisen johtajan Jaana Kootan esityksen mukaisesti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle kyseisen selvityksen kuntalaisaloitteeseen.
Liehu esitti kaupungin kilpailutusta
Kaupunginhallitus päätti 21.6. hyväksyä teknisen lautakunnan ehdotuksen sillä lisäyksellä, että kaupunki antaa seuroille tai yhdistyksille mahdollisuuden ylläpitää Jalantijärven latuja avustuskorvausta vastaan, koska kaupungilla ei ole resurssia ottaa tehtävää vastattavakseen omana toimintana. Kaupunki ei kuitenkaan vastaa kyseisten latujen turvallisuudesta ja käyttökelpoisuudesta
Lisäksi hallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy selvityksen ja toteaa kuntalaisaloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuuston kokouksessa 28.9. keskustan Vesa Liehu ilmoitti tekevänsä asiassa lisäysesityksen, jonka mukaan valtuusto päättäisi, että tekninen toimi kilpailuttaa toimijat Jalanti-järven latujen ylläpitäjäksi 30.11.2022 mennessä.
Mervi Pulkkinen (kesk) kannatti Liehun esitystä.
Valtuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd) kysyi valtuustolta, voidaanko lisäys hyväksyä yksimielisesti, minkä jälkeen Maija Toivonen (kok) ilmoitti kaipaavansa asiaan teknisen johtajan kommenttia siitä, mitä tarkoittaisi, jos kaupunki alkaisi kilpailuttaa yhdistyksiä tai yrityksiä ja olisiko asia silloin kaupungin vastuulla.
Tekninen johtaja Jaana Koota kertoi valtuutetuille, että asia ei ole yksiselitteinen.
– Jos kaupunki on jollain tavalla toimijana siinä, vastuu on meillä. Me voimme kilpailuttaa sen niin, että kirjaamme hyvin tarkkaan, että vastuu on toimijalla ja se huolehtii muun muassa jään paksuuden tarkkailusta.
Seuraavan puheenvuoron pyysi Jaakko Leinonen (kok).
– Minulla on sellainen käsitys julkisista hankinnoista, että jos kaupunki jotain kilpailuttaa, niin kaupungin pitää se myös tilata. Käsittääkseni kaupunki ei voi kilpailuttaa toisen puolesta, ikään kuin joku muu olisi tilaaja. Eli tämä on laiton esitys.
”Opin sen Jaajon radioralleista”
Leinosen puheenvuoron jälkeen valtuuston puheenjohtaja Kallioinen totesi, että Liehun lisäyksen mukainen päätös olisi aika hankala. Jos kaupunki päättää sekä antaa avustuskorvausta että kilpailuttaa palvelun, menevät puurot ja vellit Kallioisen mukaan sekaisin.
– Jos tässä on jotain selitettävää, se täytyisi varmaan palauttaa valmisteluun.
Tekninen johtaja Koota totesi, että kaupunki voi kyllä pyytää tarjouksia, mutta silloin herää kysymys siitä, kuka ja mikä yhdistys ottaa vastuun jään kunnosta. Koota avasi myös Mervi Pulkkisen pyynnöstä sitä, paljonko kaupunki on aiemmin maksanut latujen tekemisestä seuroille.
– Kyseessä on ollut muutamien tonnien korvaus yksittäisille seuroille, jotka ovat ylläpitäneet latuja tietyillä alueilla. Ei puhuta suurista kustannuksista.
Seuraavan puheenvuoron käytti liberaalipuolueen Anton Murola.
– Jos tällainen avustusrahoitusasia on selvä kuin pläkki, niin minä kyllä ihmettelen, miksi siihen pitäisi luoda jonkinlainen kilpailuttamisaspekti ikään kuin siellä olisi kymmenen isäntää, jotka staga ojossa odottavat jonossa pääsevänsä lanaamaan latua, Murola muotoili.
Maamme pääkaupungin suunnalla staga tarkoittaa tunnetusti muun muassa jääkiekkomailaa, mutta vaikka asiassa liikuttiin talviurheilun parissa, Murola ei Akaan Seudulle myöhemmin kertomansa mukaan visioinut isäntien käsiin Kohoja tai Torspoja.
– Kuvasin tuolla sellaista ”kiiluvasilmäistä ja ennen kaikkea _miehevää_ innostusta” tarkoitettua aktiviteettia kohtaan. Päädyin käyttämään slangihtavaa staga-sanaa. Opin sen aikanaan Jaajon radioralleista, Murola totesi.
Liehu veti esityksensä pois
Valtuustossa Anton Murolan jälkeen puhunut keskustan Jouni Vaittinen ilmoitti, että hän ei ainakaan ole staga ojossa ja kommentoi myös latujen ylläpidosta aiemmin maksettuja korvauksia.
– Jaana puhui muutamista tonneista, mutta tämä bensaraha oli kyllä varmaan muutamia satasia. Ei raskasta kilpailutusta eikä muutakaan byrokratiaa, kuului Vaittisen toive tulevan talven osalta.
Muutamien lisäpuheenvuorojen jälkeen Vesa Liehu kertoi pitävänsä hienona, että näin tärkeästä ja kalliista asiasta tulee näin hyvä keskustelu.
– Vilpitön tarkoitukseni oli saada kaupunkilaisten tietoon, että tämä asia otetaan tosissaan ja Jalanti-järvelle halutaan ladut. Jottei me olla täällä aamuun, vedän esitykseni pois ja toivon sydämeni pohjasta, että tekninen lautakunta ottaa tämän tosissaan ja että sinne joku vetää ladut. Se on ollut kaupungin ylivoimaisesti suosituin paikka silloin, kun sitä Jussilaisen Risto teki omalla työllä, eikä kaupunki siitä aina mitään maksanut.
Näin ollen valtuusto päätti hyväksyä teknisen toimen selvityksen ja totesi kuntalaisaloitteen loppuun käsitellyksi.
