Omainen kannattelee mielenterveyden häiriöön sairastuneen arkea ja terveydenhoitoa yhä useammin kriisiytyneiden mielenterveyspalvelujen vuoksi. Omaisen antama tuki voi olla jatkuvaa päivittäisistä arjen asioista selviytymistä, puhumattakaan jatkuvasta varuillaan olosta sairastuneen voinnin muutosten vuoksi. Omainen toimii usein myös hoidon ja palvelujen pyytäjänä ja vaatijana, jos vain jaksaa. Omaisen apu on psyykkisesti sairastuneelle välttämätöntä. Mielenterveysomainen kuvaa tilannetta näin: Mielenterveyskuntoutujan lähiomaiset uupuvat lähes poikkeuksetta. Vähäiset voimavarat käytetään arjen koossa pitämiseen ja jotenkin mennään selviämismoodilla.
Erityisen haasteen mielenterveyskuntoutujan hoitoon tuo fyysiset oireet ja sairaudet. Omaisella voi olla vaikea rooli psyykkisesti sairastuneen läheisen ja terveydenhuollon välissä: toisaalta tukea ja vaatia tutkimuksiin pääsyä fyysisten oireiden vuoksi läheisen puolesta ja rinnalla, mutta toisaalta tasapainoilla lääketieteen asiantuntijoiden arvioiden kanssa. Mielenterveysomainen tiivistää kokemustensa perusteella asiaa seuraavasti: Kun mielenterveyskuntoutujalla on huonompi vaihe terveytensä kanssa, niin me omaiset kuin hoitohenkilökunta katsomme aina tilannetta mielenterveyden lasien lävitse ja epäilemme heti kaiken taustalla olevan jokin mielen hämminki. Jos läheinen oireilee pään- tai vatsakivulla, se on psyykkistä. Jos mielenterveyskuntoutuja menee lääkäriin, kirjaukset aloitetaan aina tyyliin: ”27-vuotias syvästi masentunut mies tulee lääkäriin, koska mursi polvensa iltalenkillä.”
Tutkimusten mukaan vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien fyysisten sairauksien hoito toimii heikosti. Keskeinen syy hoidon laatuongelmiin on pirstaleinen palvelujärjestelmä. Psykiatrialle tarvitaan osaamista fyysisten terveysongelmien tunnistamiseen, tutkimiseen ja hoitoon sekä resursseja tämän toteutumiseksi. Niin ikään perusterveydenhuollossa ja muilla erikoisaloilla tarvitaan osaamista ja aikaa näiden potilaiden tarpeiden huomioimiseen. Varsinkin vakavat mielenterveyden häiriöt voivat aiheuttaa vaikeuksia kuvata oireita tai epäluuloisuutta hoitoa kohtaan ja kognitiivisen toimintakyvyn muutoksia. Psykiatrian ja fyysisten sairauksien hoidon yhteistyö on olennaista. (Suvisaari J ym. 42/2019, THL.)
”Vakavasta mielenterveyshäiriöstä kärsivällä on oikeus terveelliseen ja aktiiviseen elämään ja samaan fyysiseen terveyteen ja terveydenhoitoon kuin muillakin, mutta tämän periaatteen toteutumiseen on vielä pitkä matka”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry järjestää Ilonan päivän seminaarin 10.10. kello 12.30–15.30, paikka G Livelab Tampere (Puutarhakatu 1, Tampere). Tapahtuma on maksuton ja sisältää kello 12.30 alkavan kahvituksen. Tapahtumasta toteutetaan myös striimi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: finfamipirkanmaa.fi/koulutukset-ja-luennot
Seminaari järjestetään tilaisuudessa puheenvuoron pitävän omaisen tyttären muistoksi. Omaisen tarina kertoo siitä, kun oireita ei otettu ajoissa vakavasti. Lisäksi kuullaan Suomen potilasasiamiehet ry:n, johtavan potilasasiamies Hanna Sykön esitys potilaan yhdenvertaisuudesta ja paneelikeskustelussa pohditaan, miten asiat voisi hoitaa jatkossa paremmin.
Omainen kertoo tarinansa usean psyykkisesti oireilevan lapsen äitinä ja niistä harhakuvitelmista, joita hän itse rakensi hoitohenkilökunnan ja omien tulkintojensa kautta. Hän kertoo, että skitsoaffektiivinen ihminen voi samaan aikaan potea murtunutta lonkkaa. Kipu ja kävelyarkuus ei ollutkaan psyykkistä. Hän kertoo myös migreenistä ja sekavuudesta, joiden taustalta löytyi lopulta hänen tyttärensä kuolemaan johtanut sairaus.
Seminaarissa keskustellaan, miten oppisimme näkemään psyyken diagnoosien taakse ja hyväksymään ihmisen psykofyysisenä kokonaisuutena, joka voi sairastua niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Toivomme kaikkia kiinnostuneita mukaan pohtimaan tätä aihetta ja miettimään ratkaisukeinoja tai uudenlaista ajattelutapaa, jolla psyykkisesti sairastuneiden fyysisiä oireita alettaisiin ottamaan vakavammin todesta.
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry
Riitta Silen
omaiskokemusasiantuntija
Teija Eskola
kehittämispäällikkö
www.finfamipirkanmaa.fi