Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) nautti maanantaina aamukahvinsa Akaassa paikallisten ja maakunnallisten puolueaktiivien kanssa. Kaikkosen oma alustus kahvila-konditoria Hanillassa käsitteli muun muassa Puolustusvoimia ja keskustapuolueen heikkoja kannatuslukemia.
Aamukahvien keskusteluosuudessa päästiin myös Naton äärelle. Naton 30 jäsenmaasta jo 28 on ratifioinut eli hyväksynyt Suomen jäsenyyden, mikä on Kaikkosen mukaan ennätysvauhti. Kaksi kuitenkin puuttuu.
– Unkarin osalta toivomme, että asia lähtisi lähiaikoina käsittelyyn päättävissä elimissä. Olemme toki pitäneet yhteyksiä Unkarin suuntaan.
Turkin suhteen on jouduttu käymään enemmän keskustelua.
– Oma viestini on, että Turkki voi hyvin luottaa siihen, että Suomi on sitoutunut terrorismin vastaiseen taisteluun. Suomi on myös onnistunut terrorismin vastaisessa taistelussa. Eipä täällä ole juuri terrori-iskuja ollut, toisin kuin aika monessa muussa maassa. Se ei ole itsestään selvä asia. Sen eteen on tehty töitä, Kaikkonen vakuutti.
Hän kertoi osallistuvansa tämän viikon keskiviikkona ja torstaina historiallisesti ja täysipanoisesti Nato-maiden puolustusministerien kokoukseen.
– Jos mahdollista, tapaan Unkarin ja Turkin kollegat siellä, ja arvaatte, mistä aiheesta ajattelin jonkun sanan vaihtaa.
Ääni muuttui Turkin kellossa
Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat kesällä yhteisymmärrysasiakirjan, jossa Turkki suostui siihen, että Suomen ja Ruotsin jäsenyydet etenevät. Suomi ja Ruotsi puolestaan lupasivat muun muassa tiivistää terrorismin torjuntaa yhdessä Turkin kanssa ja käsitellä Turkin vireillä olevat terroriteoista epäiltyjen karkotus- ja luovutuspyynnöt ”joutuisasti ja perusteellisesti”.
Sittemmin Turkki on julkisuudessa tulkinnut asiakirjaa muun muassa siten, että siinä lupauduttiin luovutuksiin. Näin asiakirjassa ei sanota.
Akaan Seutu kysyi Antti Kaikkoselta maanantaina, pitäisikö Suomen hänen mielestään liittyä Natoon ilman Ruotsia, jos Turkki asettaa sellaisen ehdon.
– Kyllä tässä tavoite on, että yhtä aikaa mennään sisään. Yhtä aikaa me olemme tälle polulle lähteneet, ja sillä saadaan strategista syvyyttä meidän omaankin puolustukseen, että Ruotsi saadaan mukaan, Kaikkonen totesi ja ilmoitti, ettei halua erityisemmin spekuloida kyseisellä aiheella.
Turkin suhtautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen on ollut Kaikkoselle kielteinen yllätys.
– Ne viestit, mitä saatiin Turkin johdosta etukäteen meidän jäsenyyttämme kohtaan, olivat myönteisiä. Hyvin pian sen jälkeen, kun jäsenyyshakemus päätettiin jättää, ääni kellossa muuttui. Politiikassa yllätyksiin saa aina varautua, mutta uskon, että tämä saadaan maaliin.
Mikäli Kaikkonen pääsee tämän viikon Nato-kokouksessa puheisiin Unkarin ja Turkin puolustusministerien kanssa, hän aikoo tiedustella, olisiko kollegoilla antaa lisätietoa Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista.
– Totta kai kysyn, että mikä tilanne ja mikä näkymä ja tulen esittämään toiveen siitä, että jäsenyytemme voisi lähiaikoina edetä.
Puolustusministeri Kaikkonen totesi Akaassa, ettei hän usko Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa päättyvän tämän vuoden aikana. Ennen lähtöään Kaikkonen vastasi myös siihen, onko Suomen Nato-jäsenyyden merkitys kasvanut Ukrainan sodan edetessä ja jatkuessa, vai näyttääkö siltä, että Venäjän uhka Suomea kohtaan ei olisi lisääntynyt.
– Ei tässä viime aikoina ole ollut merkittäviä muutoksia, ja Venäjän tähtäin on kyllä selvästi Ukrainassa, ei Suomessa. Nato-jäsenyydellä me haemme lisää turvaa puolustukseen, jotta kynnys Suomen sotilaalliselle häiritsemiselle olisi mahdollisimman korkea. Kyllä se tässä maailmassa on tarpeen ja perusteltua, että Natoon liitymme.
Yhdeksän pakettia puolustusmateriaaleja
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan on hyvin suuri pettymys, että Venäjä aloitti sodan naapurimaataan kohtaan. Viime aikoina asioita ovat iskujen ja kaasuputkiräjähdysten lisäksi vieneet huonompaan suuntaan Venäjän järjestämät ”kansanäänestykset”, joilla se on ottanut itselleen alueita Itä-Ukrainasta.
– Eihän länsi voi hyväksyä tällaisia valekansanäänestyksiä. Mitkään kansainväliset sopimukset eivät tue tällaisia menettelyjä, emmekä me rupea piirtämään omia karttojamme uusiksi.
Suomi tukee Ukrainaa, ja tuelle on Kaikkosen mukaan myös YK:n selkänoja.
– YK:n peruskirja antaa Ukrainalle oikeuden puolustautua ja oikeuden pyytää apua itsensä puolustamisessa. Suomesta on lähetetty Ukrainaan yhdeksän pakettia puolustusmateriaaleja. Jos tarve on, niin lisää laitetaan, eikä tarve näytä loppuvan.
