Suomi-rata Oy julkaisi perjantaina 30. syyskuuta Tampere–Helsinki-välille suunnitellun Suomi-radan reittivaihtoehdot. Selvityksessä on mukana kolme vaihtoehtoista linjausta, joita pitkin rata voisi Akaan ohittaa. Linjaus 2 ohittaisi Jalanti-järven itäpuolelta ja kulkisi Sontulantien ja Aakalantien risteyksen yli aivan Sontulan koulun läheltä. Linjauksen toteuttaminen murskaisi Akaan seurakunnan entisen kirkkoherran Sari Lindströmin ja Valkeakosken kaupungin kaavoituspäällikkönä työskentelevän Alf Lindströmin omakotitalon Sontulantien varressa alleen.
Lindströmin talo Villa Haavikko on tuttu Akaan Seudun sivuilta. Lehti on kertonut talon rakentamisesta ja sen puutarhasta. Moni Sontulantien kulkija muistanee talon sen pohjoisreunaa hallitsevasta sillasta, jota pitkin on kulku yläkerrasta suoraan kevyen liikenteen väylälle.
”Kenellä on niin kiire?”
Lindströmit eivät ymmärrettävästi ilahtuneet talonsa yli piirretystä Suomi-radan linjausvaihtoehdosta.
– Silloin kun alettiin puhua tunnin junasta Helsingin ja Tampereen välille, me mietittiin, että kenellä on niin kiire, että pitää maksaa miljardeja uudesta junaradasta, Sari Lindström aloittaa.
Lindströmien talo on arkkitehtitaustaisen Alf Lindströmin suunnittelema. Työkseen kaavoittava Alf Lindström tavoitettiin kesken työpäivän puhelimella.
– Joo, se on yksi vaihtoehto, Alf Lindström toteaa tyynesti kuullessaan talonsa yli piirretystä ratalinjauksesta.
Ilmenee, että Alf Lindström on työnsä puolesta päässyt näkemään Suomi-rata Oy:n alustavia havainnekuvia jo aiemmin yrityksen edustajien vieraillessa Valkeakoskella esittelemässä suunnitelmiaan.
– Olen nähnyt semmoisen yleisen linjauksen kerran vilaukselta, mutta en saanut materiaalia silloin. Olen tiennyt, että se voi mennä vaikka meidän ja rannan välistä, mutta ei ole ollut sen tarkempaa tietoa. Sen verran olen Akaan edustajien kanssa puhunut, että Akaan kaavoituksessahan ei olla ollenkaan innostuneita tästä linjauksesta, Alf Lindström kertoo.
– Tämähän menisi ihan täsmälleen meidän talon päältä, Sari Lindström päivittelee.
– No sehän vähän häiritsisi meitä kyllä, Alf Lindström jatkaa.
– Saataisiin kaivautua tuonne maan alle kellariin, Sari Lindström visioi.
– Sitähän se tarkoittaisi, että meidän talo ja muutama muukin talo siitä häviäisi, koska sinne tulee tärinä- ja melualue radan ympärille myöskin, Alf Lindström muistuttaa.
Hyvitys ei korvaisi menetystä
Alf Lindström toteaa, että toteutuessaan nyt suunnitellut linjaukset veisivät paljon maa-alueita sekä synnyttäisivät runsaasti alueita, joita Akaa ei voisi juuri mihinkään käyttää. Pitääkö Alf Lindström kaavoituksen ammattilaisena linjausvaihtoehto 2:n toteutumista mitenkään realistisena mahdollisuutena?
– Jos ajattelen Akaan kaupungin kannalta, niin tämä ei olisi millään tavalla toivottava. Tämä toisi ainoastaan merkittäviä haittoja. Varmasti Jalanti-järven toiselta puolelta ohittavissa linjauksissa olisi myös ongelmia, Alf Lindström pohtii.
Alf Lindström ei usko ratalinjauksen mahdollisesti toteutuessa maksettavien korvausten hyvittävän realisoituvia menetyksiä.
– Henkilökohtaisesti minusta olisi todella ikävää ja eihän nämä korvaukset ikänä ole sellaisia, että ne korvaa kaikkea mitä tähän on satsattu, omaan taloon. Mutta jos ajattelen ammattilaisena, niin kaikissa vaihtoehdoissa on ongelmia, mutta todennäköisimmin se linjaus, joka kulkisi Jalannin toiselta puolen, ei kaupungin elinvoimaa heikentäisi samalla tavalla kuin tämä linjaus 2. Uskon Akaan kaavoittajien hyvinkin vahvasti kannattavan nykyisen pääradan parantamista, radan varren kunnat hyötyisivät siitä, Lindström uskoo.
Akaan keinot vähissä
Jos linjausta 2 lähdettäisiin ajamaan toteutukseen, Lindström uskoo Akaan kaupungin voivat jättää asiasta lausunnon.
– Julkisista hankkeista sellaisen voi tehdä. Arvelen että Akaan antama lausunto tulisi olemaan kielteinen, koska tästähän ei olisi hyötyä, ainoastaan haittaa Akaalle, Alf Lindström uskoo.
Lausuntovaiheen jälkeen Akaa voisi Alf Lindströmin käsityksen mukaan vielä valittaa valitusta ratalinjauksesta.
– Suurin osa ratalinjauksen alle jäävästä maasta taitaa olla yksityistä. Kun on kyse oikein suurista hankkeista, sellaiset maat voidaan kyllä lunastaa, siinä ei sitten auta kyllä enää mikään, Alf Lindström pohtii.
