Suomiradan osakkaat jatkavat vuoropuhelua – Ratalinjauspäätökseen ei ole valmiutta tämän syksyn aikana

Akaassa linjaus 1 voi kiertää Kylmäkosken itäpuolelta (punainen linjaus 1) tai länsipuolelta (ruskea linjaus 1B). Linjausvaihtoehto 2 kiertää Jalanti-järven itäpuolelta. Kuvakaappaus Suomi-rata Oy:n selvityksestä.

Suomi-rata Oy:n osakaskokous järjestettiin 20.10. Vantaalla. Kokouksessa keskusteltiin Helsinki-Tampere yhteyden ratalinjausvaihtoehtojen arviointien tuloksista ja jatkotoimenpiteistä. Osakaskokouksessa käydyn keskustelun pohjalta Suomi-rata Oy:n hallitus päätti osakaskokouksen jälkeen pidetyssä kokouksessaan, että linjauspäätökseen ei ole valmiutta, vaan yhtiö jatkaa rakentavaa vuoropuhelua osakkaiden kesken ja laatii tarvittavia lisäselvityksiä.

– Linjausvaihtoehdot ovat herättäneet odotetusti paljon keskustelua. Kyseessä on vaikutuksiltaan merkittävä hanke. Keskustelujen pohjalta linjausvaihtoehdon valintaan ei omistajilla vielä ole valmiuksia. Keskitymme nyt jatkamaan vuoropuhelua osakkaiden kesken ja käynnissä olevaan lentoradan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Lisäksi viemme rahoitusselvitystä eteenpäin valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa, kertoo Suomi-rata Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki yhtiön tiedotteessa.

Lue myös: Suurnopeusrata pilkkoisi toteutuessaan Akaan kaupungin osiin – ”Akaan kannalta ei yhtään hyvää vaihtoehtoa”

Akaan kannalta positiivinen kokous

Akaan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan tiistaina 18. lokakuuta, että Akaata edustaa kokouksessa kaupunginjohtaja Antti Peltola. Varalla on kaupunkikehitysjohtaja Lasse Silván. Kaupunginhallitus keskusteli myös siitä, minkälaista omistajaohjaista Akaa kokouksessa harjoittaa. Omistajapoliittisena ohjeena ja evästyksenä Antti Peltolalle kaupunginhallitus päätti linjata, että varmistetaan ensin pääradan kunnostaminen ja kehittäminen raideliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi muun muassa lisäraiteiden avulla.

Kaupunkikehitysjohtaja Lasse Silván edusti Akaan kaupunkia Suomi-rata Oy:n yhtiökokouksessa. Kuva: Tarja Antola

Lopulta Akaata edusti kokouksessa Lasse Silván Peltolan ollessa estynyt.

– Positiivista Akaan näkökulmasta oli se, että osakaskokouksessa ei tehty päätöstä radan linjauksesta vaan asiaa selvitetään edelleen. Lisäksi hyvää oli se, että useampi omistajataho edellytti nykyisen pääradan perusparannuksen päätöksiä ja toteuttamisen aikatauluista ennen päätöstä Suomi-radasta, Silván toteaa.

Itse Silván totesi kokouksessa kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Akaan kannan Suomi-radan jatkovalmisteluun.

– Erityisesti Hämeen alueen kunnat ja kaupungit suhtautuivat kriittisesti koko hankkeeseen. Mikään linjaus ei noussut esiin toista parempana vaan kaikki vaihtoehdot edellyttivät lisäselvityksiä mahdollista päätöksen tekoa varten, Silván sanoo.

Suomi-rata Oy:n tiedotteessa mainittu vuoropuhelu jatkuu niin, että yhtiöstä ollaan kuntiin vielä yhteydessä ja lisäksi perustetaan erillinen työryhmä selvittämään lisäselvitystarpeita ja sitä millä aikataululla ne saadaan tehtyä.

– Yleisesti ottaen nähtiin, että nyt ei ole eväitä tehdä päätöksiä Suomi-radasta, Silván tiivistää.

Akaan kaupunki on yksi Suomi-rata Oy:n osakkaista. Suomi-rata Oy on hankeyhtiö, jonka omistajina on Suomen valtio (51 prosenttia), Finavia ja 20 pääradan vaikutusalueen kuntaa ja kaupunkia. Osakaskokous on kahdesti vuodessa järjestettävä tilaisuus omistajien edustajille, jossa toimitusjohtaja esittelee hankkeen etenemistä ja osakkailla on mahdollisuus keskustella hankkeesta. Päätäntävaltaa yhtiössä käyttää yhtiön hallitus ja yhtiökokous.

Suomi-rata Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki kuvaa vuoden työtä Helsinki-Tampere-ratalinjausvaihtoehtojen työstämisessä antoisaksi ja monipuoliseksi urakaksi. Kohtamäki korostaa, että iso työ on vasta alussa. Lapiat voidaan iskeä maahan aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. (Kuva: Suomi-rata Oy)
– Linjausvaihtoehdot ovat herättäneet odotetusti paljon keskustelua. Kyseessä on vaikutuksiltaan merkittävä hanke. Keskustelujen pohjalta linjausvaihtoehdon valintaan ei omistajilla vielä ole valmiuksia. Kuva Suomi-rata Oy.

Hankeyhtiön tavoitteena on suunnitella noin tunnin nopea ratayhteys Helsinki-Tampere välille Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Lisäksi hankeyhtiön tehtävä on selvittää hankkeen rahoitus- ja toteutusmallivaihtoehtoja.

Suomi-rata Oy:n tehtävänä on ollut laatia vaikutusten arviointi kahdesta Suomiradan linjausvaihtoehdosta: täysin uuden suurnopeusradan rakentaminen uuteen maastokäytävään sekä lisäraiteiden ja oikaisujen rakentaminen pääradan yhteyteen välille Riihimäki-Tampere. Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy lentorata, joka on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle rakennettava kaukoliikenteen rata.

Juna pysähtyisi molemmissa linjausvaihtoehdoissa Pasilan jälkeen vain kerran Helsinki-Vantaan lentokentän uudella lentoradan asemalla. Nykyinen päärata Helsinki-Tampere välillä palvelisi siten väliasemien tarpeita sekä rahtiliikennettä. Linjausvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnit julkaistiin 30.9.2022.

Lue myös: Suomiradan linjaus 2 murskaisi Sari ja Alf Lindströmin talon alleen – ”No sehän vähän häiritsisi meitä kyllä”

Juttua päivitetty 24.10.2022: Lisätty Lasse Silvánin kommentit.

Lue lisää