Suomi-rata Oy julkaisi syyskuun lopulla selvityksen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan Helsinki-Tampere raideyhteyden eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tehtiin paitsi täysin uuden suurnopeusradan rakentamisesta uuteen maastokäytävään, myös lisäraiteiden ja oikaisujen rakentamisesta pääradan yhteyteen.
Jos suunnitelma lisäraiteiden ja oikaisujen rakentamisesta toteutuu, Akaassa jää radan alle useampia rakennuksia. Yksi rataoikaisun alle jäävistä rakennuksista on Akaan kaupungilla arkistosihteerinä työskentelevän Jutta Kuitusen kotitalo. Tontti on kulkenut Kuitusen suvussa 1800-luvulta lähtien. Itse hän on muun muassa astunut pihapiirissä avioliittoon.
– Naimisiin mentiin vuonna 2001. Vihkiminen oli viiden ja kuuden välillä, koska siihen aikaan tästä kulki vähiten junia, Kuitunen muistelee.
Samalla tontilla Hakatien päässä sijaitsi jo Kuitusen äidin isänisän sittemmin palanut talo.
– Hänen nimensä oli Yrjö Lantee. Hän työskenteli ratavartijana. Lapsena asuin jonkin aikaa tuossa radan toisella puolella olevassa talossa. Koko elämäni olen junan äänen kuullut, Kuitunen kertoo.
Tunnesiteistä paikkaan kertoo se, että kysyttäessä tunnelmia Suomi-rata Oy:n selvityksestä, jonka mukaan Jutta Kuitusen talo jäisi radanoikaisun alle, hän puhkeaa välittömästi itkuun.
– Itku tulee. Ei hyvä ajatus, unohtakaa koko juttu. 15–30 minuuttia matkustajan elämässä ei ole yhtään mitään. Kotipaikka on elämässä tärkeä, Kuitunen lähettää terveisensä Suomi-Rata Oy:n suuntaan.
Kuitunen on myös osannut varautua kotitalonsa mahdolliseen jäämiseen radan alle.
– Siitä on ollut puhetta niin monta vuotta, että tuleeko tähän kohtaan lisää raiteita. Kun suunnittelimme autokatoksen rakentamista, mietittiin että kannattaako tähän tontille mitään rakentaa, Kuitunen kertoo.
Osa tontista huoltotien alla
Kuitusen tontista on jo kerran lohkaistu siivu radan tarpeisiin. 1990-luvun loppupuolella radan viereen rakennettiin huoltotie. Se kulkee Kuitusen tonttiin ennen kuuluneella maalla. Tien rakentaminen pilasi tontilla olleen kaivon veden.
– Kukkien kasteluun vesi vielä käy. Kyllä se junan ääni kuitenkin rauhoittaa, kun raiteiden vieressä on koko elämänsä asunut.
Vaikutuksia kymmenessä kohteessa
Suunniteltujen linjausten alle tai niiden välittömään läheisyyteen Akaassa jäävät rakennukset sijaitsevat Viialan Luhatiellä, Hakatiellä ja Urheilukadulla, Ilomäessä sekä Kilsan ja Palkinpään alueilla. Suomi-rata Oy:n selvityksen mukaan olemassa olevan radan kehittämisellä olisi vaikutuksia Akaan maankäyttöön yhteensä 10 kohteessa. Ensimmäinen näistä on Ilomäki, jossa tehtäisiin rataoikaisu. Rataoikaisun vaikutuksista selvityksessä todetaan, että Ilomäen alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta sekä muutama muu rakennus rataoikaisun eteläosan välittömässä läheisyydessä. Yksi muista rakennuksista on jäämässä ratakäytävän alle.
Kilsan ja Palkinpään alueilla asuin-, teollisuus- ja liikerakennuksia sijaitsee laajenevan ratakäytävän välittömässä läheisyydessä ja yksi rakennus on jäämässä ratakäytävän alle.
Toijalan keskustassa suunnitellut lisäraiteet eivät mahdu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle rautatiealueelle. Tämän johdosta rautatieaseman pohjoispuolella laajeneva ratakäytävä sijoittuisi osittain viheralueelle.
Junkkarissa laajenevan ratakäytävän välittömässä läheisyydessä sijaitsee muutama rakennus.
Akaa Pointin raakapuuterminaalin alueella ratakäytävä ei oikaisun johdosta pysy asemakaavan mukaisella rautatiealueella, vaan sijoittuu suojaviheralueelle.
Sallinkulmalla ratakäytävän välittömässä läheisyydessä sijaitsee yksi rakennus.
Etelä-Viialassa sijaitsevat rataoikaisun toteutuessa radan alle tai sen välittömään läheisyyteen jäämässä olevat Luhatien ja Hakatien sekä Urheilukadun rakennukset.
Viialan keskustassa on muutamia rakennuksia laajenevan ratakäytävän välittömässä läheisyydessä.
Viialan keskustan pohjoisosassa rataoikaisun myötä ratakäytävä sijoittuisi osin maatalousmaalle.
Listan viimeisenä kohteena mainitulle Lapinkulmalle ei selvityksen mukaan koituisi paikalle suunnitellusta rataoikaisusta merkittäviä vaikutuksia, sillä alue on nykyisellään maaseutua tai maaseutumaista aluetta.
Selvityksessä vaikutuksia on arvioitu 30 metrin levyisen maastokäytävän perusteella. Hankkeen mahdollisen jatkosuunnittelun osalta seuraava suunnitteluvaihe on yleissuunnitelma tai ratasuunnitelma sekä mahdollinen ympäristövaikutusten arviointi.
Kommentointi on suljettu.