Akaan kaupunki järjesti kaupungin maapoliittisen ohjelman laatimista koskevan yleisötilaisuuden Teams-kokouksena keskiviikkona 6. huhtikuuta. Tilaisuudessa kaupunkikehitysjohtaja Lasse Silván esitteli 13 dian voimin tekeillä olevaa maapoliittista ohjelmaa.
– Yleisötilaisuuden jälkeen odotellaan yleisön kannanottoja kuun loppuun asti, sitten tehdään tarvittavat korjaukset ja muutokset ohjelmaluonnokseen. Sitten ohjelma menee elinvoimalautakuntaan, sieltä kaupunginhallitukseen ja lopulta valtuustoon, Silván kertoi Akaan Seudulle.
Vankka yhteys yleiskaavaan
Maapoliittisella ohjelmalla on kytkentä strategiseen yleiskaavaan, Silván sanoi yleisötilaisuudessa keskiviikkona.
– Ohjelma liittyy hyvin vahvasti strategiseen yleiskaavaan, koska ohjelma toteuttaa kaavoituksen osoittamia maavarauksia, Silván selvitti.
Akaan kaupungin strateginen yleiskaava on parhaillaan ehdotusvaiheessa. Kaupungin tavoitteena on, että valmistuttuaan Akaan maapoliittinen ohjelma toteuttaa paitsi yleiskaavan maavarauksia, myös Viksu Akaa -strategiaa ja kattaa koko maankäytön prosessin maanhankinnasta tonttien luovutukseen.
– Ohjelma ohjaa toimintaa riittävän tarkasti, mutta kuitenkin myös sallii tapauskohtaisen harkinnan, Silván tähdensi.
Edelleen ohjelma kuitenkin myös sisältää ne periaatteet, joiden puitteissa harkintaa sovelletaan.
Riittävästi raakamaata
Maapoliittisen ohjelman on myös tarkoitus johtaa Akaa tilanteeseen, jossa kaupungilla on käytettävissään riittävä raakamaa-, kaava- ja tonttivaranto. Ohjelma myös luo selkeät perusteet tonttien luovutukselle ja hinnoittelulle.
– Hinnoitteluun liittyy kustannusten kattavuuden periaate. Tämä tarkoittaa että tonttien myyntihinnan pitäisi olla linjassa niistä kaupungille koituvien kulujen kanssa. Kustannusten kattamiseen tulisi päästä varsinkin yritystonttien ollessa kyseessä, jossa on huomioitava yritystukilainsäädäntö. Tonttien hinnoissa ei voida antaa yrityksille peiteltyä yritystukea. Siksi myyntihinnat ovat sellaisia kuin ovat, Silván perusteli.
Akaa on viime vuosina myynyt runsaasti maata. Maata laitettiin myyntiin myös kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Silvánin mukaan kaupungin tulisi ostaa aina yhtä paljon maata kuin se myy.
– Maanhankintaa tulisi tehdä koko ajan. Kun luovutetaan tontteja, vastaava määrä maata tulisi ostaa aina, jotta tonttivaranto säilyy.
Tämä tarkoittaa samalla sitä, että maanhankintaan tulisi varata kohtuulliset määrärahat vuosittain.
Kaikki raakamaa ei päädy tonteiksi
Maanhankinta tulisi pitää aktiivisena myös sen vuoksi, että ostetun raakamaan tie jalostetuksi tonttimaaksi saattaa olla jopa vuosikymmenen mittainen.
– On useamman vuoden viive maan ostopäätöksestä siihen, että ensimmäinen tontti on valmiina luovutettavaksi. Se viive voi olla kahdesta kolmeen vuoteen, jopa 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että kaupungilla pitäisi olla raakamaata huomattava määrä, jos viive kauhean pitkä.
Silván totesi myös, että vain noin puolet raakamaasta päätyy tonteiksi saakka.
–- Maanjalostuksen aikana tapahtuu poistumaa, ehkä noin puolet voi saada kaavoitettua. Maata tarvitaan paljon muuhunkin kuin tonteiksi, esimerkiksi alueiden hulevesiä varten tarvitaan maata.
Huomattava määrä tontteja rakentamatta
Silván kiinnitti esityksessään huomiota myös Akaan vanhentuneisiin kaavoihin. Vanhentunut kaava on monessa kohtaa este esimerkiksi taloudellisesti järkevälle rakentamiselle. Toinen Akaalle tyypillinen ongelma on rakentamattomien tonttien suuri määrä.
– Akaassa on huomattava määrä rakentamattomia tontteja. Huoliteltu ja siisti kokonaisuus on monelle tärkeää ja kaupungin pitää olla mukana varmistamassa siistiä ympäristöä. Luovutettavien tonttien rakentamisajan määrääminen on tehokas keino rakentamattomien tonttien ongelmaan, Silván näkee.
Kommentissa kaivattiin ketteryyttä
Esitys kirvoitti tilaisuuden vajaassa 20 seuraajassa muutaman kommentin. Ensimmäisenä puheenvuoroa pyytänyt, Akaan kaupunginvaltuustossa keskustaa edustava Vesa Liehu kysyi, kannattaisiko ohjelmaan lisätä maininta, jonka mukaan Akaa tavoittelee kaavoitusprosessissa nopeutta.
– Kaupungin strategia puhuu ketteryydestä. Kaavoitus ei ole koskaan kovin ketterää, mutta siihen pyrkiminen voisi olla hyvä tavoite, Liehu näki.
Toisena ääneen päässyt Tuukka Liuha muistutti, että haja-asutusalueelle rakennettaessa kaupungin investoinnit jäävät pois, mutta uudet veronmaksajat pääsevät nopeasti asumaan. Liuha halusi tietää, onko Akaan kaupunki tehnyt analyysia siitä, kuinka paljon kaupungin kustannustaakka kevenee, kun haja-asutusalueelle ei viedä kaikkia kaupungin palveluita.
– Ei ole tarkempaa analyysia, mutta on totta että se helpottaa kaupungin taakkaa, kun lakisääteisten palveluiden tarjoaminen vähenee, Silván sanoi.
Risto Niilimäki kysyi, voisiko jonkinlaisesta automaatiosta tai robotiikasta olla apua kaupungin ruuhkautuneen rakennuslupapalvelun kiireisiin.
– Ihan vielä ei Akaassa olla siellä asti. Toistaiseksi etsimme lisää käsiä, Silván vastasi.
