Kaija Saarinen muutti vuosi sitten uuteen Mäntymäkeen: ”Tämä kelpaa minulle ihan hyvin” – Pitkään hoitotyötä tehnyt Kati Järvinen kaipaa jotain vanhasta

Mäntymäessä toimi viime vuoden kevääseen asti kaupungin ylläpitämä tehostetun palveluasumisen yksikkö. Nyt osa talosta on kehitysvammaisten toimintakeskuksen Resiinan käytössä. Rakennus on valmistunut 1950-luvulla. Kuva: Tarja Antola

Vuosi sitten huhtikuussa Viialassa sijaitsevan Mäntymäen toiminta hoivakotina loppui ja asukkaat muuttivat Viialasta Toijalaan. Sitä ennen aluehallintovirasto oli todennut, että Akaan kaupungin omistama Mäntymäki ei tiloiltaan vastaa sosiaalihuollon toimintayksikölle asetettuja vaatimuksia.

Kaupunki vuokrasi korvaavat tilat Attendolta, jonka hoivakoti valmistui Toijalaan vuonna 2018. Lisäksi osa Mäntymäen asukkaista siirtyi Mehiläisen Mainiokoti Arwolaan.

Attendon rakennuksessa toimii sekä Attendon oma hoivakoti Peltola että kaupungin ylläpitämä Mäntymäki.  Mäntymäki on kentän puoleisessa osassa taloa. Kuva: Mikko Peltoniemi

Samalla lailla tai melkein paremmin

Attendon talossa toimivassa uudessa Mäntymäessä vietettiin muuton vuosipäivää torstaina 7. huhtikuuta kakkukahvien merkeissä. 20-paikkaisessa yksikössä on tällä hetkellä 19 asukasta, jotka ovat iältään 72–96-vuotiaita ja eri puolilta Akaata.

Asukkaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Kaupungin pyörittämässä yksikössä työskentelee vakituisesti 16 hoitajaa.

– Meillä on paljon vuodepotilaita, joita pystytään siirtämään esimerkiksi nosturilla geriatrisiin tuoleihin. Asukkaista kolme pystyy kävelemään, sairaanhoitaja Jessika WähäVerkkomäki kertoo.

Kaija Saarinen on tullut taloon vanhasta Mäntymäestä.

– Aina löytyy paikka, kun toiset menevät, Saarinen tuumaa.

Saarinen ei ole kaivannut takaisin vanhaan Mäntymäkeen.

– Täällä kaikki on samalla lailla tai melkein paremminkin kuin siellä. Tämä kelpaa minulle ihan hyvin.

Kaija Saarinen asui jo vanhassa Mäntymäessä Viialassa. Muutto Toijalaan tapahtui vuosi sitten. Kuva: Tarja Antola

Varastotilaa kaivataan lisää

Pitkään vanhassa Mäntymäessä työskennelleelle lähihoitaja Kati Järviselle muutos on ollut suurempi. Järvinen aloitti työt Mäntymäessä vuonna 1995.

– Ehkä kotiutuminen tänne on juuri sen takia ollut minulle hitaampaa, kun olin niin kauan vanhassa Mäntymäessä, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan vanhassa Mäntymäessä tarvikkeet löytyivät läheltä ja varastotilaa oli enemmän.

– Täällä joutuu tekemään enemmän töitä sen eteen, että hoitotyö on sujuvaa. Vanhassa Mäntymäessä kaikki oli selkeästi lähellä. Täällä joudumme hakemaan asioita enemmän, koska varastotilat ovat vähän heikot. Sitä tilaa kaipaa. Mutta asukkaat viihtyvät, mikä on pääasia, Järvinen sanoo.

Lähihoitaja Niina Kajomeri tuli Mäntymäkeen marraskuussa Koivulakodista, jonka toiminta vanhuspalvelujen asumisyksikkönä loppui Viialassa vuodenvaihteessa. Kajomeri on työskennellyt 17 vuotta myös vanhassa Mäntymäessä.

– Tietysti muutos oli sillä lailla iso, kun oli tottunut vanhaan Mäntymäkeen. Siellä oli paljon enemmän varastotilaa ja täällä taas tilaa on vähemmän, mutta kaikki on uutta. Olen kyllä tykännyt, Kajomeri sanoo.

Sairaanhoitaja Jessika Wähä-Verkkomäki on tuorein tulija. Hän on aloittanut Mäntymäessä helmikuussa. Äitiyslomalta työelämään palannut Wähä-Verkkomäki työskenteli aiemmin Valkeakosken terveyskeskussairaalassa ja sitä ennen Toijalan vuodeosastolla.

Perheen pienet lapset vaikuttivat päätökseen vaihtaa työpaikkaa Valkeakoskelta Akaaseen.

– Työmatka on lyhyempi ja työajat ovat paremmat. Aikaa jää perheelle enemmän, hän sanoo.

Mäntymäen henkilökuntaa vasemmalta Pipsa Sipiläinen, Niina Kajomeri, Kati Järvinen, Elina Kunnari, Jessika Wähä-Verkkomäki ja Antti Aalto. Kaija Saarinen (edessä) on tyytyväinen tiloihin. Kuva: Tarja Antola

Yhteiset sauna- ja pesutilat Attendon kanssa

Wähä-Verkkomäen mukaan uudessa Mäntymäessä asukkaat viihtyvät päiväsalissa, jonka seinää koristaa kuva järvimaisemasta ja ikkunoista on näkymä Savolan kentän suuntaan. Päiväsali toimii myös henkilökunnan kahvitaukopaikkana. Erillistä kahvitilaa ei ole.

– Meillä on kanslia, jossa on lääkkeet, tietokoneet ja myös henkilökunnan vaatteet, mutta siinäkään ei kahvitilaa, johon pystyisi vetäytymään. Sellaista kaivattaisiin, mutta ylimääräistä tilaa ei ole, Jessika Wähä-Verkkomäki kertoo.

Toiveena on myös, että korona-aikana hiljentynyt ystäväpalvelu viriäisi uudelleen.

Talon toisessa osassa toimii Attendon oma hoivakoti, Attendo Peltola. Yhteisiä ovat sauna- ja pesutilat sekä ulkoalueet. Kaupunki ostaa Attendolta ruoka- ja siivouspalvelut sekä yöhoitoa oman yökön avuksi.

Päiväsalin seinällä on kuva järvimaisemasta. Kuva: Tarja Antola

Lue lisää

Kommentointi on suljettu.

Chat Icon