Akaan Nuorkauppakamari perustettiin 19. huhtikuuta 1972. Perustava kokous oli Hotelli-Ravintola Pirkassa Toijalassa. Nuorkauppakamarin toiminta-alueeksi haluttiin yhtä paikkakuntaa laajempi alue, joten mukaan valittiin Toijala, Viiala ja Kylmäkoski. Kamarin nimeksi valittiin Akaa, jolla päästiin silloin Nuorkauppakamari-matrikkelin ykköseksi aakkosissa.
Mukaan lähti heti runsaasti alle 40-vuotiaita itsenäisessä tai johtavassa olevia henkilöitä. Suurin osa oli miehiä, mutta mukana oli myös kaksi naista. Akaan Nuorkauppakamarin perustamiskokouksessa yhdistykselle hyväksyttiin säännöt ja valittiin hallitus. Hallituksen puheenjohtajaksi eli ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Risto Hakala.
Hakala oli Jyväskylästä Toijalaan muuttanut ja Valkeakosken Nuorkauppakamariin liittynyt JC-aktiivi. Hakalan sanoin Akaan Nuorkauppakamarin todellinen syntyminen tapahtui Suomen Nuorkauppakamarien Keskusliiton laivavuosikokouksen 22.–23.3.1972 ansiosta.
Tämän keskusliiton projektin hoitaneet Hakalan vetämään projektiryhmään kuuluneet toijalalaiset Valkeakosken Nuorkauppakamarin jäsenet Reijo Mattila, Heikki Hartio, Juhani Niittymäki ja Jouko Hyvärinen saivat sen uskon, joka tarvittiin uuden yhdistyksen perustamisen konkreettiseksi käyntiin panemiseksi.
Ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajan lisäksi asiaa vankasti ajaneita henkilöitä. Hyvärinen sihteeriksi, Hartio varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi Seppo Helpiö, Hannu Kivilinna, Reijo Mattila, Juhani Niittymäki sekä rahastonhoitajaksi Risto Rasmus.
Kamarin toiminta lähti heti aktiivisesti liikkeelle, ja jäseniä oli vuoden 1972 lopussa peräti 56.
Aktiivista toimintaa
Akaan Nuorkauppakamarin toiminta oli heti alusta saakka aktiivista ja innovatiivista niin paikallisesti kuin myös JC-järjestön sisällä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Alkuvuosien merkittävimpinä tapahtumajärjestelyvastuina mainittakoon Suomen Nuorkauppakamarien vuosikokous M/S Finnhansalla vuonna 1974 ja kansainvälinen Baltic Conference Espoossa vuonna 1975.
Myöhemmin Akaan Nuorkauppakamari on järjestänyt useita nuorkappakamarien aluekokouksia ja vuonna 2003 Suomen JCI Senaatin vuosikokouksen.
Paikallisesti runsaasti huomiota herätti 1979 järjestetty paneelikeskustelu, jossa pohdittiin, olisiko Etelä-Pirkanmaalle syytä perustaa vahva Akaan kaupunki. Kamari oli asiassa yli neljännesvuosisadan aikaansa edellä, ja kun kamari piti teemaa yllä myöhemminkin järjestämissään vaalipaneeleissa, voitaneen todeta, että nuorkauppakamari edesauttoi kuntaliitosta Akaan kaupungiksi.
1979 sai alkunsa kamarin perinteistä tunnetuin: Vuoden Toijalalaisen valinta. Ensimmäiseksi tittelin saajaksi valittiin pankinjohtaja Harri Holkeri. Myöhemmistä valituista tunnetuin lienee arkkiatri Arvo Ylppö, joka sai tunnustuksen 1987 satavuotisjuhlavuonnaan.
Perinne on voimissaan edelleen, ja kuntaliitoksen myötä vuodesta 2007 lähtien valinnan kohteena on ollut Vuoden Akaalainen. Valinnalla haluttiin aluksi tehdä Toijalaa tunnetuksi. Nykyään valinnalla annetaan tunnustusta Akaan ja akaalaisten hyväksi tehdystä työstä.
Ehkä eniten valintaraadin päätös herätti jälkikäteen keskustelua paikkakunnalla vuonna 2000, kun Helsinki–Toijala–Tampere kolmosmoottoritie nimettiin Vuoden Toijalalaiseksi.
Innovatiivista jäsenistöä
Nuorkauppakamari on jäsentensä kouluttautumis-, kehittymis- ja kansainvälistymisjärjestö, jossa voi työelämää rohkeammin kokeilla erilaisia ideoita ja saada niistä oppia tarvitsematta pelätä potkuja. Nuorkauppakamari on myös melkoinen verkosto, jossa ideoiden heittely on aktiivista ja naapurikamarilta voi lainata ja jatkojalostaa ideoita.
Akaan Nuorkauppakamari on vuosikymmenten varrella järjestänyt satoja tapahtumia: erilaisia, eri kokoisia ja erilaisille kohderyhmille – messuja, seminaareja, kansanjuhlia ynnä muita. Valtavan kansanjoukon kamari sai liikkeelle syksyllä 2000 pidetyssä kolmosmoottoritien avajaiskarnevaalissa. Koolla oli kymmeniätuhansia ihmisiä ja liki parisataa näytteilleasettajaa (lähde Akaan Nkk:n 40-vuotishistoriikki). Tapahtuma palkittiin vuoden parhaana nuorkauppakamariprojektina koko Euroopassa EC-kokouksessa Tampereella 2001.
Messujärjestäjänä Akaan Nuorkauppakamari on tuonut paljon elämyksiä ja mahdollisuuksia paikallisille toimijoille esittäytyä ja markkinoida palveluitaan ja tuotteitaan. Kamari on järjestänyt messut alueella 12 kertaa. On ollut vapaa-aika-, muoti- ja terveys-, perhe-, yleis- ja yritysmessuja sekä asuminen Akaassa -messuja.
Yhteensä laskien messut ovat koonneet valtavan joukon kävijöitä. Samalla messut ovat olleet oivia projektiosaamisen kursseja kamarilaisille. Akaan kamari on valinnut sen linjan, että yleensä kaikista messujen osa-alueista (markkinoinnista, myynnistä, ohjelman hankinnasta, rakentamisesta, messupalveluista ja purusta) huolehditaan itse. Tämä on vaatinut pieneltä kamarilta kaikkien jäsenten ja seuralaisten panosta.
Paljon on innovoitu uusia ainutkertaisia juttuja, ja osa niistä on jäänyt elämään ja vaikuttamaan. Melkoisen mediahuomion sai 2018 ensimmäistä kertaa järjestetty Paljujen Yö -tapahtuma Toijalan Satamassa.
Kamari on järjestänyt myös automainostarrakampanjoita, ostotapatutkimuksia, huutokauppoja, päältä ajettavien ruohonleikkureiden DTM-kisoja, Venetsialaisia iltoja, Akaan Tyttö -kisoja, Joulupuukeräystä vuodesta 2005 ja Palmunlehväkeräykset koronavuosina. Akaapoli-lautapeli toteutettiin yhdessä Akaan kaupungin ja useiden yritysten kanssa.
Yksi vaikuttavimmista ja myös pariin kertaan nuorkauppakamarijärjestössä palkituista projekteista on ollut koululaisille vuodesta 1998 vuoteen 2019 järjestetty yrittäjyyskoulutus.
Koejäsenestä senaattoriksi
Nuorkauppakamariin haluava otetaan ensin koejäseneksi 6–12 kuukauden ajaksi, jolloin henkilö voi tutustua järjestöön ja sen jäseniin. Tänä aikana hän pääsee selville, haluaako hän liittyä jäseneksi. Toisaalta kamari voi myös tarkastella, onko henkilö riittävän aktiivinen.
Jäseneksi valinnan jälkeen pienessä Akaan kamarissa pääsee melko nopeasti hallituksen jäseneksi. Periaatteena on, että hallituksessa voi olla vain yhden vuoden yhdessä tehtävässä. Näin saavutetaan yksilön kohdalla paras oppimispolku ja kamarin toiminta ei jäykisty.
Kamarin puheenjohtajuus eli presidentin tehtävän hoitaminen on suuri mahdollisuus yksilönä kasvamiseen. Ilman työelämään verrattavaa asemavaltuutusta on erilaisin johtamisen ja yhteistyön keinoin saatava porukka työskentelemään yhdessä ja tavoitteiden mukaisesti.
Puheenjohtajalla on usein ratkaiseva asema uusien, suurten tai vaativien hankkeiden ottamiseksi toimintasuunnitelmaan ja läpiviemiseksi. Yksin työtä ei tarvitse tehdä, vaan porukka antaa myös voimaa ja ideoita hyvällä yhteistyöllään. Lisäksi nuorkauppakamarijärjestö tarjoaa koulutusta kaikille mutta erityisesti presidenteille.
Vertaistukeakin on tarjolla nuorkauppakamarin aluejohtajalta ja alueen muilta presidenteiltä sekä tietenkin kamarin edellisiltä presidenteiltä. Akaan Nuorkauppakamari on historiansa aikana antanut jo 49 henkilölle mahdollisuuden haastaa itsensä toimimalla hienon järjestömme puheenjohtajana.
Jäsenyyskauden päättyessä 40-vuotiaana on aktiivisesti toimineella mahdollisuus saada elinikäinen osallistumisoikeus nuorkauppakamarin ja JCI:n toimintaan eli senaattorin arvo. Tämä on korkein henkilökohtainen tunnustus, jonka nuorkauppakamarilainen voi kansainväliseltä JCI-järjestöltä saada.
Akaan Nuorkauppakamarista tämän arvostetun tunnustuksen sai ensimmäisenä Jorma von Wehrt vuonna 1980. Häntä ovat seuranneet Risto Hakala, Jorma Nieminen, Rauli Salin, Kari J. Hietala, Jukka Huilla, Olli Sirén, Markku Kuoppa ja vihdoin 2021 ensimmäiset naiset Sanna-Leena Linna ja Jaana Koivuniemi.
Senaattorin arvon saamisen kynnys on korkealla, sillä sen voi kansallisesti saada kunakin vuonna vain noin 1 prosentti jäsenistöstä.
Akaan Nuorkauppakamarissa otettiin 2011 käyttöön monia muita kamareita seuraten kunniajäsenyys, jotta kamarissa pitkään ja ansiokkaasti toimineet jäsenet voisivat saada merkittävän huomionosoituksen ja ikuisen jäsenyyden, vaikka nuo kovat senaattorikriteerit eivät täyttyisi. Akaan kamarin kunniajäseniä ovat Jere Hakala, Vesa Peltonen, Lari Löflund ja Jouni Parikka. Senaattorit ja kunniajäsenet ovat muodostaneet Akaan Nuorkauppakamarille rekisteröimättömän tukiorganisaation nimeltään Akaan Senaattoriklubi.
Lauantaina juhlitaan
Tänä vuonna Akaan Nuorkauppakamarin puheenjohtajana toimii Saija Kopra. Hän on ensimmäinen puheenjohtaja sitten perustajapresidentin Risto Hakalan, joka toimii toista kertaa kamarin puheenjohtajana.
Saija Kopra ja kamarin hallitus ovat kutsuneet nykyiset ja entiset jäsenet juhlistamaan kamarin 50-vuotista historiaa Karllundin Kivinavetalle 14. toukokuuta. Kamarin hieno historia ja sen toiminnassa mukana olleet aktiiviset ja innovatiiviset kamarilaiset ovat juhlansa ansainneet.
Kari J. Hietala
