”Naton turvatakuut ovat paperia, mutta niin kauan kuin kaikki uskovat papereihin, ne ovat olemassa” – Viialan Sampolassa käyneen Jussi Saramon mukaan USA voisi lähettää sotivaan Suomeen villasukkia tai kypäriä

Vasemmistoliitto ilmoitti viime lauantaina, että puolue ei eroa maan hallituksesta, vaikka Suomi päättäisi hakea Naton jäsenyyttä. Kaikilla Vasemmistoliiton kansanedustajilla on myös vapaus äänestää asiassa niin kuin haluavat.

Lauantain tiedotustilaisuudessa puheenjohtaja Li Anderssonin rinnalla seisonut 1. varapuheenjohtaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Anderssonia ministerinäkin tuurannut Jussi Saramo oli heti maanantaina Akaan Vasemmistoliiton vieraana. Vilkas keskustelu Natosta, sotesta ja muista aiheista työväentalo Sampolassa Viialassa kesti peräti kaksi ja puoli tuntia.

Jussi Saramo kertoi kytkevänsä oman Nato-kantansa vahvasti siihen, mitä Ruotsi tekee. Hän olisi valmis puolustusliittoon länsinaapurin kanssa, ja Natoonkin pitäisi Saramon mielestä mennä käsi kädessä.

– Ihan samalla tavalla kuin Venäjä, myös Ruotsi on aina tuossa rajan takana.

Lähellä ovat myös Viro, Latvia ja Liettua. Saramo toisti maanantaina useaan kertaan näkemyksensä siitä, että Suomen tehtävä Natossa olisi puolustaa Baltian maita.

– En halua antaa sellaista kuvaa, että minua ei kiinnostaisi Baltian turvallisuus, mutta on todettava, että kun virolaiset koko ajan sanovat, että pitää katsoa mallia heistä ja liittyä nopeasti, niin mehän olemme ihan eri tilanteessa. Baltian mailla ei ole puolustusta. Heidän puolustuksensa on Nato. Me menemme sinne turvaamaan Baltian puolustusta.

Saramolla oli vastaus myös siihen, pidetäänkö Suomelle Nato-ovea auki, jos täällä ”hidastellaan hakemuksen kanssa”.

– Aivan varmasti pidetään, koska meillä on niin paljon annettavaa Natolle. Jenkeissä moni, joka ei halua puolustaa muita maita, pitää virheenä sitä, että Nato on aikoinaan ottanut Baltian maat jäsenikseen. Se on yksi syy, miksi meidät tarvittaisiin Natoon, Saramo sanoo.

Looginen häränpylly

Jussi Saramon mukaan Eduskunnan saamassa Nato-selonteossa sanotaan, että viime kädessä turvatakuut ovat kiinni Yhdysvaltojen ydinasepelotteesta. Jos Yhdysvalloissa on presidenttinä Donald Trump, onko hän valmis käyttämään ydinaseita Suomen puolesta, Saramo pohtii.

– Presidenttinä ollessaan Trump kyseenalaisti turvatakuut ja sanoi, että ei Yhdysvallat välttämättä auta Baltiaa. Naton turvatakuut ovat paperia, mutta niin kauan kuin kaikki uskovat papereihin, ne ovat olemassa.

Turvatakuut eivät Saramon mukaan tarkoittaisi myöskään sitä, että jos joku hyökkää Nato-Suomeen, Yhdysvallat lähettää tänne heti sotilaita. Jäsenmaiden liittymissopimuksiin kun ei kirjata mitään yksityiskohtia siitä, kuka puolustaa, ketä ja miten.

– Ne voivat lähettää villasukkia tai kypäriä. Jos me emme sitoudu mihinkään konkreettiseen, eihän silloin kukaan muukaan sitoudu mihinkään konkreettiseen. Tässä on tällainen looginen häränpylly, että kyllä meitä varmasti tullaan auttamaan, mutta emme me lupaa mitään. Se on politiikkaa.

Jokaiselle Nato-maalle erikseen tehtävä Membership Action Plan eli MAP on tarkempi suunnitelma, mutta sitäkin voidaan muuttaa.

– Kun Neuvostoliitto alkoi 1950-luvulla olla sitä mieltä, että Norja on Nato-maana liian lähellä, Norja ilmoitti muille Nato-maille yksipuolisesti, että tänne ei tule vieraita joukkoja rauhan aikana eikä ydinaseita, Saramo sanoo.

Jos Suomi liittyy Natoon, pitäisi maan Saramon mielestään Norjan tapaan ilmoittaa, että tänne ei tule edes laivoja tai vierailevia lentokoneita, joissa on ydinaseita.

– Olisi tosi tärkeätä, että lähettäisimme Venäjälle viestin, että olemme samanlainen jäsenmaa kuin Norja: meidät liitettiin siksi, koska me vähän pelkäämme teitä, emmekä me keksineet parempaakaan, mutta emme me teitä missään nimessä halua uhata ja olemme tässä ihan siivosti, Saramo muotoilee.

”Sittenhän se on siinä”

Ukrainassa käytävä sota on Jussi Saramon mukaan kammottava asia paitsi ukrainalaisille myös Venäjän joukoissa taisteleville.

– Eivät he ole Moskovan hienostoalueen poikia vaan Venäjän etnisten vähemmistöjen laita-alueiden köyhiä, joilla ei ole ollut oikein muuta mahdollisuutta kuin mennä armeijaan. He sotivat nyt siellä Ukrainaa vastaan, ja se menee todella huonosti.

Se, että Venäjän paraatimarssi Kiovaan epäonnistui täysin, on Saramon mielestä yksi peruste sille, miksi Suomella ei ole nyt mitään syytä pelätä Venäjän hyökkäystä.

– He ovat Ukrainassa pulassa, eikä heidän voimansa riitä sielläkään. Vaikka he tekisivät liikekannallepanon ja saisivat satoja tuhansia sotilaita lisää, he olisivat silti pulassa. Venäjällä ei yksinkertaisesti ole sellaista kykyä, että se uhkaisi nyt Suomea perinteisen sodankäynnin keinoin.

Koska Venäjän ongelmat kasaantuvat Saramon mukaan jo kaikilla muilla rajoilla, viimeinen asia, jota presidentti Putin nyt haluaa, ovat ongelmat Suomen rajalla.

– Ymmärrän, ettei Putiniin voi enää kukaan luottaa, mutta ihan pragmaattisesti ajateltuna meillä ei ole lähivuosien aikana uhkaa, että sieltä joku armeija lähtisi rajan yli tulemaan.

Silti Venäjän sotilaallista mahtia ei hänestä pidä vähätellä.

– Se on ydinasevaltio. Jos Venäjällä olisi joku syy alkaa ampua ohjuksia rajan yli, niin sille me emme voi mitään.

Jussi Saramon mukaan kukaan ei lisäksi osaa sanoa, onko Putin vaarallisin silloin, kun hän on vahva vai silloin, kun hän on heikko.

– Kun tilanne näyttää Venäjän kannalta Ukrainassa surkealta, onko nyt riski siihen, että Venäjä olisi valmis käyttämään ydinaseita? Ja mitä sitten tapahtuu, jos kriisi eskaloituu Naton ja Venäjän välillä?

Sitäkin Saramo miettii, miten käy suomalaisen Nato-keskustelun, jos Venäjä hyökkää Puolan puolelle esimerkiksi asekuljetukseen.

– Jos Nato ja Venäjä ovat sodassa, haluaako Suomi rajamaana nopeasti mukaan? Veikkaan että ei. Sen takia olin ajatellut, että nyt ei kannattaisi käydä kiireellä Nato-keskustelua, mutta kiireellä sitä käydään.

Suomessa Nato-päätös on Saramon mielestä jo tehty ennen keskustelua, kun taas Ruotsissa halutaan ensin keskustella ja tehdä sitten päätös. Sielläkin ratkaisun hetki lähestyy.

– Jos demarit sanovat kyllä, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue jäävät kahdestaan vastustamaan, ja se ei riitä, Saramo sanoo ja kytkee oman Nato-kantansa vielä kerran länsinaapuriin.

– Jos Ruotsi nyt pikaisesti päättää hakea Natoon, niin kyllä Suomi aika vaikeassa tilanteessa on, jos me jäämme tähän yksin. Minusta ei saa Naton kannattajaa koskaan siinä mielessä, että minusta Pohjois-Euroopan turvallisuus pitäisi järjestää ihan toisella tapaa, mutta jos ei ole muuta vaihtoehtoa, niin sittenhän se on siinä.