Toijalan terveysaseman mikrobivaurioista halutaan lisää tietoa – Maakuntamuseo ei voi puoltaa purkamista

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että Toijalan terveysaseman ulkoseinän eristeiden kunto tutkitaan useammasta näytteenottopisteestä mikrobivaurioiden laajuuden ja rakennuksen säilymisedellytysten selvittämiseksi. Kuva: Mikko Peltoniemi

Pohjois-Toijalan alakoulun asemakaavamuutos on tullut vireille, ja kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkisesti nähtävillä 2.5.–3.6.

Asemakaavamuutosprosessissa tutkitaan uuden kouluympäristön sijoittumista käytöstä poistetun Toijalan terveysaseman tontille tai Nahkialan koulun yhteyteen.

Akaan kaupungin mukaan asemakaavamuutoksen tavoitteena on laatia nykyvaatimukset täyttävä asemakaava, joka mahdollistaa nykyaikaisen, hyvän ja toimivan koulualueen rakentumisen uudelle alakoululle. Laadittavalla asemakaavamuutoksella pyritään luomaan toimiva, laadukas kouluympäristö ja turvaamaan suunnittelualueiden arvokkaimmat kulttuuriympäristöelementit ja luontoarvot.

Toijalan alakouluverkko koostuu tällä hetkellä neljästä koulusta, jotka ovat Sontula, Arvo Ylpön koulu, Nahkiala ja Pappila. Koulukiinteistöjen päärakennukset ovat valmistuneet pääosin sotien jälkeen, ja niitä täydentävät 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kyläkoulurakennukset ja laajennusosat.

Kouluverkon hajaantuneisuus, rakennusten korjaustarve, oppilasmäärät ja oppimisympäristöjen muuttuminen ovat kaupungin mukaan olleet käynnistävinä tekijöinä kouluverkkouudistukselle. Pohjois-Toijalan alueella toimivat Nahkialan ja Pappilan alakoulut. Asemakaavan muutosalueelta rajataan pois Pappilan koulun nykyinen alue, mutta koulun oppilasmäärät tulevat vaikuttamaan suunnitteluun.

”Toimenpide-ehdotukset tähtäävät lyhytaikaiseen turvaamiseen”

Toijalan terveysaseman sekä Hakalehdon vanhainkodin A-, B- Ja C-osien purkamislupahakemus on jo vireillä, ja Akaan kaupunki pyysi siitä lausuntoa myös Pirkanmaan maakuntamuseolta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo totesi, että koska terveyskeskuksella on todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä arvoja, maakuntamuseo ei voi puoltaa sen purkamista käytettävissä olevien aineistojen perusteella.

– Museo esittää, että kuntotutkimuksia täydennettäisiin tutkimalla terveyskeskuksen ulkoseinän eristeiden kunto useammasta näytteenottopisteestä mikrobivaurioiden laajuuden ja rakennuksen säilymisedellytysten selvittämiseksi, lausunnossa todetaan.

Maakuntamuseolle oli toimitettu kohteen kunnosta seuraavat selvitykset: Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Vahanen 7.3.2018), Vesivuotoselvitys (Vahanen 15.5.2018) sekä Haitta-ainetutkimus (Vahanen 29.6.2018). Tutkimukset koskevat terveyskeskusta, vanhainkodin A-rakennusta sekä niiden välistä yhdyskäytävää.

Museon lausunnossa todetaan, että selvitysten perusteella sisäilman kannalta kriittisimmät tekijät ovat ulkovaipan ja alapohjan läpivientien ja rakenneliittymien epätiiveys, paikalliset kosteusvauriot välipohjassa, avoimet teollisten kuitujen lähteet sekä mahdolliset päästöt lattiamatoista ja mattoliimoista.

– Kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa tuodaan esiin myös aiemmissa tutkimuksissa ulkoseinien lämmöneristeissä todettu mikrobivaurio. Tuolloin eristeen mikrobivaurioita tutkittiin läheltä maanpintaa, ja ainoastaan yksi puhtaaksi osoittautunut vertailunäyte otettiin ylempää seinästä.

Selvitysten lähtökohtana on ollut rakennusten käytön päättyminen vuonna 2020, joten tutkimukset ja niiden perusteella annetut toimenpide-ehdotukset tähtäävät maakuntamuseon mukaan ainoastaan kohteen käytön lyhytaikaiseen turvaamiseen.

– Samassa tarkoituksessa on rakennusta pidetty pääosin ylipaineisena ulkoilmaan nähden, mikä hillitsee epäpuhtauksien kulkeutumista rakenteista huoneisiin, mutta edistää rakenteiden mahdollisten kosteusvaurioiden etenemistä.

Lue lisää: Toijalan terveysasema rapistui jo teini-iässä – Vuoden 2002 kuntotutkimus on karua luettavaa

Lue myös: Kaikki työntekijät eivät pysty olemaan Akaan homeisilla terveysasemilla, ja uudet rekrytoinnit yskivät – vanhuspuolella riesana ovat sairaslomat ja Mäntymäen jäänti kaupungin käsiin

Vuonna 1984 valmistunut Toijalan terveysasema on Pirkanmaan modernien terveysasemien inventoinnissa vuonna 2020 arvotettu korkeimpaan ensimmäiseen luokkaan. Kuva: Tarja Antola

”Hyvin säilynyt tasakattoinen rakennus”

Maakuntamuseo esittää nyt antamassaan lausunnossa aikaisempaan lausuntoonsa viitaten, että alueella voimassa olevat, jo vanhentuneet kaavat uudistettaisiin ja että tontin kehittäminen ja sillä sijaitsevien rakennusten tulevaisuus ratkaistaisiin kaavoitustyön yhteydessä.

Ennakkolausunnossaan museo totesi, että Toijalan vuonna 1984 rakennettu terveysasemarakennus on Pirkanmaan modernien terveysasemien inventoinnissa vuonna 2020 arvotettu korkeimpaan ensimmäiseen luokkaan, eli sillä on katsottu olevan maakunnallisesti merkittäviä sosiaalihistoriallisia, rakennustaiteellisia, rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja.

– Arkkitehtitoimisto Erkki Pasanen Ky:n arkkitehti Hans Eichstädtin suunnittelema terveysasema on ulkoisesti ja paikoin myös sisätiloiltaan hyvin säilynyt, tasakattoinen, elementtirunkoinen, tiilivuorattu rakennus. Se edustaa arkkitehtonisesti korkeatasoista suunnittelua ja poikkeaa ulkoasultaan maakunnan muista vastaavaan aikaan rakennetuista terveyskeskuksista, maakuntamuseon ennakkolausunnossa todettiin.

Maakuntamuseon mukaan rakennuksessa on havaittavissa 1980-luvun aikana yleistynyttä yksilöllisempää suunnittelua. Tästä syystä se on huomionarvoinen yksittäisenä rakennuksena, vaikka sillä on lisäarvoa myös osana laajempaa 1970-luvun alusta lähtien rakentunutta kokonaisuutta, johon kuuluvat myös lääkäreiden rivitalot sekä entinen Hakalehdon vanhainkoti.

– Lähiympäristöineen se muodostaa sosiaalihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän maisemallisen kokonaisuuden, jonka rakennuskanta ilmentää Toijalan terveydenhuoltoa yli sadan vuoden ajalta. Tasakattoiset massoittelultaan horisontaaliset lääkäreiden rivitalot ulosvedettyine valettuine parvekkeineen sekä vanhainkoti ovat säilyneet ulkoisesti käytännössä autenttisina yksityiskohtineen. Myös ne ovat arkkitehtitoimisto Erkki Pasasen tuotantoa, museo toteaa.

Kokonaisuus on rakennettu kahden eri vuosikymmenen aikana, mutta siitä huolimatta se muodostaa museon mukaan rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän modernin arkkitehtuurin kokonaisuuden. Vanhainkodin rakennuksia ei ole inventoitu osana terveysasemien inventointia, eikä niiden arvoja ole tarkasti määritelty.

Terveysaseman toiminta on siirtynyt vuonna 2021 aikana uusiin tiloihin Akaan hyvinvointikeskukseen, vanhainkodin toiminta Hakalehdon rakennuksissa on päättynyt jo aikaisemmin. Rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjillään.

– Niissä on koettu sisäilmaongelmia ja rakennuksen purkamista on perusteltu muun muassa sen heikolla kunnolla, maakuntamuseo toteaa.

Koska terveyskeskuksella on todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä arvoja, maakuntamuseo ei voi puoltaa sen purkamista käytettävissä olevien aineistojen perusteella.

– Museo esittää, että kuntotutkimuksia täydennettäisiin tutkimalla terveyskeskuksen ulkoseinän eristeiden kunto useammasta näytteenottopisteestä mikrobivaurioiden laajuuden ja rakennuksen säilymisedellytysten selvittämiseksi. Lähtökohtaisesti maakuntamuseo esittää aikaisempaan lausuntoonsa viitaten, että alueella voimassa olevat, jo vanhentuneet kaavat uudistettaisiin ja että tontin kehittäminen ja sillä sijaitsevien rakennusten tulevaisuus ratkaistaisiin kaavoitustyön yhteydessä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa, toteavat lausunnon allekirjoittaneet yksikön päällikkö Anna Lyyra-Seppänen ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen.

Akaan kaupungin kaavoituspäällikön Niina Järvisen mukaan maakuntamuseon lausunto huomioidaan vireillä olevassa Pohjois-Toijalan alakoulun kaavamuutoksessa, jonka yhteydessä tehdään myös tarvittavat selvitykset. Olemassa olevaa aineistoa on Järvisen mukaan tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon, mutta tarkentavien selvitysten laatimiseen on varauduttu.

Lue myös: Terveysaseman rakentaminen oli Toijalan historian mittavin hanke, jossa yllätti vain ovien äänieristys – Itävaltalais–saksalais–espanjalaisessa arkkitehdissa yhdistyivät taiteellisuus ja täsmällisyys

Toijalan pääterveysasemaa rakennettiin 1980-luvun alussa. Kuva: Eero Lehtosen arkisto

Lue lisää

Chat Icon