Vanhan sijoitusviisauden mukaan markkinoilla ei ole tarjolla ilmaisia lounaita. Tuotto on aina maksullista. Sen hintana on riski. Mitä korkeampaa tuottoa sijoittaja tavoittelee, sitä enemmän riskiä hänen tulee sietää.
Myös sijoitusmaailmassa poikkeus vahvistaa säännön. Hajauttamalla sijoitukset useisiin eri kohteisiin salkun riski pienenee ilman, että tuotto-odotus kärsii. Hajauttamista pidetäänkin yleisesti sijoitusmaailman ainoana ilmaisena lounaana.
Itselle sopiva hajautus on hyvä miettiä jo sijoitussuunnitelman laatimisen yhteydessä, sillä hajauttamiseen on olemassa monia eri tapoja. Sijoittaja voi ostaa salkkuunsa eri sijoitusluokkia, kuten osakkeita, korkosijoituksia, kiinteistöjä ja raaka-aineita. Tämän tyyppisen hajauttamisen hyöty liittyy salkun arvonvaihteluiden tasaantumiseen, sillä eri sijoitusluokkien välinen korrelaatio ei ole täydellinen.
Osakkeiden laskiessa esimerkiksi raaka-ainesijoitukset usein nousevat.
Hajauttaa voi myös jokaisen sijoitusluokan sisällä. Kun salkussa on osakkeita eri toimialoilta, yhden toimialan heikko menestys ei pilaa kokonaisuutta. Karkealla tasolla toimialat voidaan jakaa teollisuuteen, teknologiaan, kulutustavaroihin, terveydenhuoltoon ja rahoitukseen. Osakkeita olisi hyvä omistaa kaikilta aloilta.
Osakkeiden sisällä tapahtuvaa hajauttamista voi lähestyä myös maantieteellisesti. Niin sanotussa neutraalissa allokaatiossa eri alueita painotetaan niiden markkina-arvojen suhteessa. Tällöin sijoittaja pääsee nauttimaan globaalin talouden kasvusta ottamatta aktiivista aluekohtaista riskiä. USA kattaa selvästi yli puolet globaalista osakemarkkinasta, joten hyvin hajautetussa salkussa sen painoarvon tulisi olla merkittävä. Euroopan osuus on vajaan viidenneksen, ja loppuosa jakaantuu melko tasaisesti Tyynenmeren alueen (muun muassa Japani) ja kehittyvien markkinoiden (muun muassa Kiina) kesken.
Toimialojen ja maantieteellisten alueiden lisäksi sijoittaja voi hyödyntää hajautuksessa erilaisia osakeluokkia, joiden on todettu tuottavan pitkällä aikavälillä erityisen hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi arvo-osakkeet ja pienten yhtiöiden osakkeet. Sopiva painotus eri osakeluokkiin riippuu sijoittajan riskinsietokyvystä, sillä etenkin pienyhtiöt ovat tavallista riskipitoisempia.
Kuinka monen eri yhtiön osakkeita salkussa sitten tulisi olla? Vastaus riippuu pitkälti siitä, rakennetaanko salkku rahastojen vai suorien osakesijoitusten varaan. Jos salkku koostuu rahastoista, eri yhtiöiden määrä nousee automaattisesti satoihin tai jopa tuhansiin. Tällöin hajautus on enemmän kuin riittävä.
Suorien osakkeiden kohdalla hajautuksen on syytä olla maltillisempi, sillä yksittäisiä osakkeita tulisi kyetä myös seuraamaan. Onneksi jo 10–20 eri yhtiön osaketta riittää melko hyvään hajautukseen. Nyrkkisäännön mukaan jo kymmenellä eri osakkeella yli 80 prosenttia hajautettavissa olevasta riskistä on kadonnut. Parilla kymmenellä osakkeella muutaman yhtiön konkurssikaan ei olisi katastrofi.
Korkosijoitusten kohdalla hajauttaminen ei ole ihan yhtä kriittistä kuin osakkeissa, sillä koroissa riski on selvästi matalampi. Tyypillisesti korkosijoitukset jaetaan liikkeellelaskijan mukaan valtionlainoihin ja yrityslainoihin. Lisäksi lainat voidaan luokitella niiden juoksuajan eli pituuden perusteella lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin lainoihin.
Suorat korkosijoitukset vaativat yleensä hyvin suuria pääomia, joten korkoihin kannattaa sijoittaa käytännössä aina rahastojen kautta. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin eli 5–10 vuoden juoksuajan valtionlainoihin sijoittava rahasto on hyvä perusvaihtoehto salkun korkosijoitukseksi.
Hajauttaa voi myös ajallisesti. Paras tapa on sijoittaa säännöllisesti osa palkkatuloista. Osakkeita voi ostaa esimerkiksi tietyllä tasasummalla kuukausittain, jolloin väärän ajoituksen riski pienenee. Pitkällä aikavälillä osa ostoista osuu väkisinkin pörssikuplan huipulle, mutta kun säännöllistä sijoittamista jatkaa kurssien kääntyessä laskuun, osakkeita päätyy salkkuun myös edullisin hinnoin. Kun ostoja tekee kurssien laskiessa, osakkeita saa samalla summalla aiempaa enemmän. Nousukäänteen jälkeen halvalla ostetut osakkeet ovat nopeasti voitolla, ja kärsivällinen sijoittaja palkitaan.
Jarkko Aho
Kirjoittaja on yksityissijoittaja ja sijoituskirjailija.
Lue myös:
