Vuodesta 1930 toiminut Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy järjestää jälleen tapettivalikoimaansa esittelevän kesänäyttelyn Akaan kirkon kupeessa sijaitsevassa entisessä tehtaanjohtajan kotitalossa Toijalassa osoitteessa Kalevantie 10. Tämän kesän näyttelyn ensimmäinen aukiolopäivä oli tiistaina 7. kesäkuuta.
Kesänäyttelyihin esille tulevien tapettien valintaa ohjaa vuosittain vaihtuva teema, ja tämän vuoden näyttelyn teemana on luonnon innoittamat tapettimallit. Nimeä Kukkiva luovuus – luonto Pihlgren ja Ritola -tapeteissa kantavassa näyttelyssä on esillä 37 tapettia.
Näyttelytilan neljässä huoneessa luontoteemaa lähestytään eri aihepainotuksin. Sisäänkäynnistä katsottuna suoraan edessä avautuva huone on nimeltään kukkahuone, ja sitä vierustavat lintu- ja hedelmäaiheisiin painottuvat huoneet.
Näyttelyn neljäs huone on niin sanottu moderni huone, jossa on esillä uutta, mutta yhtä lailla luonnosta innoituksensa saanutta, muotoilua ja tapettisuunnittelua Pihlgren ja Ritolan luovalta suunnittelijalta, muotoilija Hanna van Ingeniltä, sekä muotoilija Tanja Kalliolta.
Kukat ovat tapeteissa hyvin suosittuja
Näyttelytilassa saatavilla olevassa esittelytekstissä kirjoitetaan, että kukat ja erilaiset kukka-asetelmat ovat tapettikuvioiden ylivoimaisesti suosituimpia aiheita.
– Kukat ovat aiheena todellakin ikiklassikko. Kukat ovat myös kaikista vanhin tapeteissa käytetty aihe, ja niitä on löydetty kuviokielestä esimerkiksi antiikin Kreikasta sekä keskiaikaisista kirkoista, lisää tehtaan sisustussuunnittelija Susanna Vastamäki, joka vastaa näyttelyn esittelykierroksista.
Kukkien suosiota sisustuksessa voi selittää se, että niihin on vuosien saatossa pakkautunut paljon ilmaisuvoimaa. Vastamäen mukaan kukilla on kerrottu niin tunteista kuin yhteiskunnallisesta asemastakin.
Esimerkiksi näyttelyssä esillä olevalla Kultakrysanteemi-tapetilla on saatettu viestiä vauraudesta, koska krysanteemi on kukkana symboloinut juuri vaurautta.
Kestosuosiostaan huolimatta kukat olivat hetkellisesti epämuodikkaita 1950-luvulla.
– Niiden tilalla alettiin suosia viiva-, raita- ja ruutusommitelmia. Kuitenkin jo 60–70-luvuilla kukat palasivat muotiin entistä värikkäämpinä ja voimakkaampina, Vastamäki kertoo.
Linnut edustavat oman tahdon voimaa
Myös linnut ovat suhteellisen vanha ja yleinen aihe tapeteissa. Niitä esiintyy esimerkiksi Kiurujen yö -tapetissa, joka on Susanna Vastamäen mukaan ehkä jopa kaikista klassisin Pihlgren ja Ritola -tapetti ja jonka eri väriversiot ovat vuosittain tehtaan myydyimpien tapettien joukossa.
Näyttelyn esittelytekstin mukaan lintu on usein mielletty keveyden, vapauden ja viisauden vertauskuvaksi.
– Linnut ovat symboloineet usein sellaista oman tahdon voimaa, jonka mukaan voidaan mennä milloin vain, minne vain, Vastamäki taustoittaa erilaisten lintuaiheisten tapettimallien äärellä näyttelyn toisessa huoneessa.
Hedelmät olivat pitkään liian eksoottisia
Näyttelyn kolmannessa huoneessa keskiössä olevat hedelmät ovat kukkiin ja lintuihin verrattuna melko uusi aihe tapeteissa: ne alkoivat nousta seinille toden teolla 1800-luvun loppupuolella. Samoihin aikoihin hedelmiä alkoi olla paremmin saatavilla pohjoisempaakin Eurooppaa myöten, ja näin hedelmäaiheiden käyttöä tapeteissa jossain määrin rajoittaneet eksoottisuus ja mystisyys alkoivat hälventyä.
Hedelmähuoneen kiistaton katseenvangitsija on Ritva Kronlundin vuonna 1978 suunnittelema Hedelmämalja-tapetti, joka on 70-luvun hengessä näyttävä ja värikäs.
– 70-luku oli tyypillistä tehosteseinien ja isojen kuvioiden aikakautta. Hedelmämalja-tapetin kuviokin on niin iso, että se ei yhdellä tapettivuodalla tule valmiiksi vaan kaksi täytyy toisiinsa liittää. Kuvio taitaa olla yksi suurimmista, mitä tehtaallamme on painettu, Susanna Vastamäki toteaa.
Kesänäyttelyn tapetit ovat ihasteltavissa arkipäivisin kello 10–17 ja lauantaisin kello 10–14 aina elokuun 6. päivään saakka. Tämänkin ajankohdan jälkeen näyttely on auki kertaalleen lauantaina 20. elokuuta. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Lue myös:
