Luontoharrastaja Reijo Onnela ei ole milloinkaan nähnyt niin paljon rupikonnien jälkikasvua kuin nyt loppukesällä Akaassa. Onnela kertoo, että mökkimaastossa ulkosalla liikkuessa on tarkkailtava maata välttyäkseen astumasta poikasten päälle.
Rupikonna on yksi Suomessa esiintyvä sammakkolaji. Rupikonnat ovat rumia otuksia, joita on hauska seurata. Nuoret rupikonnat loikkivat vielä sammakoiden tapaan, mutta aikuiset etenevät arvokkaasti kävelemällä.
Rupikonna voi elää 50-vuotiaaksi
Rupikonnien suurin uhka on liikenne, mutta populaatiota verottavat myös käärmeet, siilit, kärpät ja petolinnut. Rupikonna, joka välttää vaarat, saattaa elää jopa 50-vuotiaaksi.
Rupikonnan niskasta rauhasten kautta erittyy voimakkaan makuista ja vahvaa myrkkyä.
– Oma koirakin kavahti mentyään nuuskimaan isompaa rupikonnaa, kertoo Onnela.
Syötyään rupikonnan koira saattaa voida todella huonosti. Usein koira sylkee sen viimeistään jo suustaan ja oppii kyllä karttamaan niitä.
Rupikonnaa ei suositeltavaa ottaa käsiin, jottei ajattelematta hiero esimerkiksi silmiään ja siten päästä myrkkyä elimistöönsä. Käsien pesu ainakin koskettelun jälkeen on suositeltavaa.
– Joskus olen kuullut rupikonniin liittyviä huhuja ihmisten vakavammista myrkytyksistä, mutta tutkijoiden mukaan myrkkyä pitäisi olla silloin todella suuria määriä, joten ne lienevät vain huhuja, uskoo Onnela.
Huonovointisuutta myrkky voi hyvinkin aiheuttaa, joten prinssin toivossa ei kannata suudella rupikonnaa. Jos se prinssiksi muuttuisi, olisi se varmaankin vain aistiharha.
