Akaan seurakunnasta on tehty nuorten kanssa Etelä-Ranskaan Taizéen viisi matkaa, joista kolmella olen saanut olla mukana. Taizé on ekumeeninen ja kansainvälinen yhteisö. Sveitsiläissyntyinen Roger Schütz (myöhemmin veli Roger) hankki vuonna 1940 Taizésta maatilan, jonne hän alkoi majoittaa sotapakolaisia apunaan siskonsa Genevieve.
Myöhemmin Schütz perusti kuuden muun miehen kanssa yhteisön, jossa he sitoutuivat elämään yksinkertaista yhteisöelämää. Alusta lähtien yhteisön tavoitteena on ollut auttaa köyhiä ja hädässä olevia. Tällä hetkellä yhteisöön kuuluu noin 100 veljeä eri maista ja kristillisistä kirkoista.
Taizéssä käy nuoria ja vanhempiakin joka puolelta maailmaa. Yleensä ryhmät ovat siellä sunnuntaista sunnuntaihin parakki- tai telttamajoituksessa. Paikalla oleva väkimäärä vaihtelee ja saattaa loppukesästä nousta jopa 5000 henkeen.
Jokaisella on viikon aikana päivittäin oma palvelutehtävänsä esimerkiksi ruuan jakamisessa tai tiskaamisessa tai vessojen pesemisessä. Päiväohjelma rytmittyy kolmen rukoushetken, raamattutyöskentelyn, lauluhetken, ruokailujen ja palvelutehtävien kautta.
Keskellä aluetta on Sovituksen kirkko. Taizé-laulut, raamatunluku monella kielellä, rukous ja hiljaisuus kuuluvat jokaiseen rukoushetkeen. Jokainen voi valita kirkon keskellä istuvien veljien ympäriltä itselleen sopivan paikan lattialta tai portailta. Istuin usein ison Ystävyyden ikonin lähellä.
Ystävyyden ikoni on alun perin Egyptistä löydetty koptilainen ikoni noin 600-luvulta. Alkuperäistä säilytetään Pariisissa Louvren taidemuseossa. Ikonissa Kristus kulkee Isä Menaksen vierellä, ja Kristuksen käsi on hänen olkapäällään.
Kuvasta huokuu hyvin vahvasti läsnäolo ja lempeä tukeminen. Tämä kuva on puhutellut minua paljon ja haastanut pohtimaan, miten minä voisin kulkea Jeesuksen jalanjäljissä ja löytää paikkani lähimmäisen viereltä tukemassa ja kuuntelemassa. Ikonista välittyy kutsu ystävyyteen Jeesuksen ja toinen toisemme kanssa.
”Siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs vielä hän.”
Millaiseen ystävyyteen ikoni kutsuu sinua?
Heikki Ali-Löytty
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kanttori
