Sähkön hinnannousu kirpaisee monia kotitalouksia, ja kuluttajia on kehotettu sähkön säästöön. Akaan Seutu selvitti kyselyssään, vaikuttaako sähkön hinnannousu vastaajien arkeen. Vastaajia pyydettiin myös jakamaan parhaat sähkönsäästövinkit. Kysely julkaistiin Akaan Seudun verkkosivuilla.
Takkaa lämmitetään useammin
Näin kyselyyn vastattiin:
”Meillä hinta nousee vuodenvaihteessa, opetellaan nyt lasten kanssa lyhyempiin suihkuihin ja valojen käyttöön. Tiskikone ja sähköliesi pääsevät määrittelemättömän pitkälle tauolle, kun voimme lämmittää keittiötä puuhellalla. Samalla voi kokata ja lämmittää isossa kattilassa tiskivedet. Olemme olleet jo vuosia ilmalämpöpumppujen käyttäjiä, mutta jatkossa lämmitetään takkaa useammin. Puusaunan voi lämmittää useammin, niin ei tarvitse käyttää niin kuumaa vettä suihkussa.”
”Meillä on jo vuosia pidetty talvella sisälämpötila 20–21 asteessa, makkarissa on sitäkin viileämpää. Taloa lämmitetään pääsääntöisesti ilmalämpöpumpulla ja varaavalla takalla. Tietokoneet sammutetaan, kun niitä ei käytetä.”
”Kodin sähkönkulutuksessa säästäminen on normaali osa jokapäiväistä elämää – hieman voi vielä parantaa vähentämällä veden kulutusta entisestään (veden lämmitys kuluttaa paljon sähköä).”
Viidenkympin säästö mukavuudesta tinkimättä
Tänä päivänä pyrin enimmäkseen kuitenkin parantamaan sähkön säästössä ns. välillisesti eli vaikuttamalla omalta (pieneltä) osaltani siihen, miten paljon teollisuudessa, logistiikassa ja palveluiden tuottamisessa käytetään sähköä, esimerkiksi vähentämällä edelleen oman auton käyttöä (veikkaan, että polttoaineiden ja autojen tuotantoteollisuus käyttää melkoisesti energiaa), vähentämällä edelleen tavaroiden ja tuotteiden ostamista ja panostamalla käytetyn myymiseen/luovuttamiseen eteenpäin käyttöön ja omien hankintojen tekemiseen kierrätyksen kautta (tuotantoteollisuuden sähkönkulutus on melkoista ja suurelta osin ihmisille tuotetaan täysin tarpeetonta tavaraa, toki uusiokäytöstä on hyötyä myös luonnonvarojen ylikulutuksen sekä päästöjen ja jätteiden synnyn kannalta), vähentämällä hävikkiä ja syömällä ensinnäkin mahdollisimman paljon omasta puutarhasta ja metsästä saatua, ja toiseksi valitsemalla lähiruokaa tai vähintäänkin kotimaista (hyöty on iso logistiikan energian käytön kannalta, ja toki hyötyjä on paljon myös päästöjen ja luontokadon näkökulmasta), lajittelemalla todella huolellisesti omat jätteeni, jota niiden materiaalit saadaan kierrätettyä uusiksi raaka-aineiksi (jolloin teollisuuden tuotantoketjuissa säästyy huomattavasti energiaa, ja toki suurin hyöty lienee luonnonvarojen säästyminen muutenkin).”
”Kesällä kuumina aikoina ei tehty ruokaa sisällä, vaan ulkona grillissä. Yöt pidettiin kaikki tuuletusikkunat auki. Näin jäähdytystarve ilmalämpöpumpulla väheni oleellisesti. Talossa on suora sähkölämmitys, joten laitteiden irti kytkentä ei lämmityskaudella hyödytä mitään, sillä hukkalämpö lämmittää taloa siinä kuin varsinaiset lämmityslaitteetkin. Säästöä saa vain lämmittämällä takkaa ja käyttämällä ilmalämpöpumppua mahdollisimman tehokkaasti. Kaudesta riippumatta lämpimän veden käytön minimointi on tehokasta: jos tarvitsee vain tilkan kuumaa vettä, kannattaa se lämmittää mikrolla tai vedenkeittimellä. Suihkukin kannattaa vääntää kiinni saippuoinnin ym. ajaksi. Näillä on mahdollista säästää noin 50 euroa kuukaudessa tinkimättä mukavuudesta, puhtaudesta tms.”
”Säästän sähköä ajamalla dieselautolla.”
”Talo on jo lähtökohtaisesti rakennettu erittäin energiatehokkaaksi ja osin puulämmitteiseksi. Säästökohteita ei juuri enää ole.”
”Ei ole vaikuttanut.”
”Ei ole, en ole köyhä.”
”Ei ole vielä. TV kiinni, kun ei katsella, valot sammutetaan huoneesta poistuttaessa, sähkösauna lämmitetään kerran viikossa, pikaiset suihkut, ruokaa tehdään kerralla isompi määrä uunissa tai hellalla, lämmitetään töissä tai kotona mikrolla.”
”Se on niin helppoa, kun on puuhella ja varaava takka sekä aurinkopaneelit katolla. Täydet koneelliset pyykkiä, valot minimiin, sähköpatterit kiinni.”
”Led-valoja ja kynttilöitä. Näillä menty ja vuosia ja sähköä on säästynyt. Auto lämmitetään ennen ajoa, ajastimet unholaan.”
Pieni lämminvesivaraaja pitää hukkalämmön kurissa
”Nämä nyt eivät ole varsinaisesti sähkön säästämiseen alkujaankaan tehty, vaan ihan normaalielämän käytäntöjä. Saunassa on puulämmitteinen, lähes 200 kg:n kivimäärällä varustettu kiuas. Se antaa miellyttävämmät löylyt kuin sähkölämmitteinen ja lasiluukusta loimottava tuli on rauhoittavaa katseltavaa saunoessa. Suuri takkaleivinuuni mahdollistaa myös ruuan valmistamisen samalla, kun asunto pysyy lämpimänä. Etenkin joulukinkun paistaminen on upea perinne. Lisänä toinenkin varaava takka tekee sähköpattereista vähän turhatkin ja takkojen lämpö on suomalaiseen makuun miellyttävää. Toki ilmalämpöpumppu lisälämmönlähteenä on kylmään aikaan oiva lisä, ja sitä kun käyttää takkoja lämmitettäessä vain kiertoilmapumppuna, sähkönkulutus varsinkin on maltillista. Plussana on tietysti kesällä viilennys. Näillä eväillä ei tarvitse huonelämpötiloista tinkiä sähkönsäästämisen ehdoilla.”
”Kun talossa on ilmalämpöpumppu, voidaan soveltaa hybridilämmitystä ja jopa hyvin pitkää vuositaukoa muussa lämmityksessä. Lämpimän käyttöveden valmistukseen riittää hyvinkin pieni lämminvesivaraaja. Kahden aikuisen taloudessa riittää kolmenkymmenenviiden litran sähkövaraaja. Kun lämminvesivaraaja on pieni, ei lämmitettävä vesimäärä ole suuri, eikä lämpimän veden valmistuksessa tarvitse hukkalämmittää isoa lämpökattilaa, ei synny lämpöhäviöitä. Pienen lämminvesivaraajan hankintahinta on pieni, sähkötöiksi riittää töpseli seinään.”
”Saimme juuri vuoden alussa niin hyvän sopimuksen, että ei hätää. Siltikin sähkölämmitystaloon asennettiin uudet ilmalämpöpumput, puita reilusti hankittu varaavaa kakluunia varten. Saunassa käydään vain joka toinen viikko, valaimet ledejä sekä tunnistimella ja ajastimilla.”
”Vaikuttaa arkeeni, säästän viljelemällä pihassa syötävää. Sähköä käytän mahdollisimman vähän, olen pimeässä asunnossa, en käytä sähköhammasharjaa tai sähköpyöriä tai -autoja.”
