Kylmäkosken Työväenyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa lauantaina 24. syyskuuta oli kirjaimellisesti lämmin, ellei jopa kuuma tunnelma. Hienosti remontoidun työväentalon iso kamina lämmitti taloa niin, että tunnelma oli korkealla jo ennen juhlapuheita.
Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Timo Tammisto sai vastaanottaa niin Akaan muiden työväenyhdistysten kuin Valkeakoskenkin yhdistysten onnittelut. Samoin isoin kukkakimpuin ja tervehdyksin olivat varustautuneet kansanedustaja Pia Viitanen, Pirkanmaan sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Harri Sandell kuin Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola.
Kansanedustaja Pia Viitanen kiitti yhdistystä siitä, että kautta vuosien kenttäväeltä on saatu hyvin viestejä ja toiveita kansanedustajien suuntaan. Hän totesi, että vankilan rakentuminen juuri Kylmäkoskelle on yksi esimerkki toimivasta yhteistyöstä.
Kaupunginjohtaja Antti Peltola kiitteli puolestaan Kylmäkosken kauneutta ja viihtyisyyttä Tipurin uimarantoineen. Kiitosta tuli myös kylmäkoskelaisille yrityksille ja yrityselämälle. Hän toi esiin muun muassa sen, kuinka Kumera Oy tarjosi välittömästi tilojaan Toijala Worksille tulipalon jälkeen.
Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Timo Tammisto kertoi, että yhdistyksessä eletään nyt rauhallista, mutta aktiivista aikaa.
– Meillä on 28 jäsentä ja henki on hyvä. Tarvittaessa saamme apua ja yhteistyön kättä Akaan muilta työväenyhdistyksiltä, joten ei tässä yksin olla, hän totesi.
Työväenyhdistys muisti juhlassa ansiomerkein pitkäaikaista yhdistysväkeään. Ansiomerkin saivat Tauno Ilomäki, Matti Hautamäki, Pekka Järvinen, Sinikka Mattjus ja Pirjo Huuhtanen.
Kartanosta putkahti yllätystontti
Juhlassa puhunut Akaan kaupunginvaltuutettu Inka Loppi on myös Kylmäkosken Työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen. Hän valotti yhdistyksen menneisyyttä lähteenään 20 vuotta sitten valmistunut historiikki.
– 120 vuotta sitten Kylmäkoski oli tavanomainen maalaispitäjä. Asukkaita oli noin 2000. Maaomaisuus oli keskittynyt suurtiloille ja kartanoille samoin kuin valta, sillä kuntakokouksissa äänimäärä oli sama kuin veroäyrien määrä, Loppi kertoi.
– 1900-luvun alussa tuloerot kasvoivat. Tilalliset alkoivat vaurastua ja torpparien asema vaikeutui entisestään. Tässä tilanteessa työväki ryhtyi järjestäytymään.
Lähes koko yhdistyksen taipaleen ajan oma työväentalo on ollut merkittävä perusta toiminnalle. Talo olisi alkuvuosina saattanut jäädä haaveeksi, ellei apua olisi tullut yllättävältä taholta.
– Vanhan Hautaan kartanon poika Pertti Uotila taivutteli äitinsä Bertha Favénin lahjoittamaan yhdistykselle tontin. Uotila itse lahjoitti rakennustarpeita, ja Uuden Hautaan kartanosta saatiin työmaalle hirsiä. Lainarahalla ostettiin vanha meijeri, josta talo rakentui, Loppi kertoi.
Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa sosialidemokraatit saivat eduskuntaan 80 paikkaa, joiden joukossa oli myös mäkitupalaisen poika Urjalasta, Evert Hokkanen. Hän oli ollut apuna Kylmäkosken työväenyhdistystä perustettaessa.
Tanssi-iltamia ja oma elokuvakone
Kylmäkoskellakin sisällissodan tapahtumat näkyivät pitkään yhdistyksen toiminnassa. Kylmäkoskella ei käyty taisteluja, mutta sisällissodassa jälkiselvittelyineen kuoli kymmeniä paikkakuntalaisia.
Yhdistyksen jäseniä oli vankileireillä, ja suojeluskunta takavarikoi työväentalon. Sisällissodan jälkeen toimintaa saattoivat jatkaa vain he, jotka olivat pysytelleet erossa sodasta.
Sosialidemokraatit palasivat eduskuntaan vuoden 1919 vaaleissa ja syksyllä valittiin ehdokkaita Kylmäkosken ensimmäiseen kunnanvaltuustoon.
– Siitä lähtien työväenyhdistyksellä onkin ollut edustajansa Kylmäkosken ja sittemmin Akaan hallinnossa, Inka Loppi totesi.
Vuonna 1946 Kylmäkosken alueella toimi neljä työväenyhdistystä ja kolme ammattiosastoa. Kylmäkosken työväenyhdistys oli seudullisesti aktiivinen toimija.
– Tanssi-iltamia oli kaksi kertaa viikossa. Ne olivat niin suosittuja, että kaikki eivät mahtuneet kerralla sisään. 1950-luvulla yhdistys osti puolestaan oman elokuvakoneen.
1960-luvulta eteenpäin yhdistyksen toiminta on keskittynyt pääasiassa kunnalliselämään, Inka Loppi kertoi.
