Akaa-Seuran tilaisuuksissa tutustutaan Mannerheim-ristin ritareihin ja VKT:n historiaan – Kuvateos Toijalan kaupungin ajasta julkaistaan joulukuussa

Akaa-Seuran puheenjohtaja Leevi Ahonen (vas.) on tyytyväinen, että yhdistys pääsee järjestämään koronapandemian siirtämiä tilaisuuksia. Juha Kosonen on koonnut Toijalan kaupungin historiaa käsittelevän kuvateoksen, ja Akaan Reserviupseerien Markku Lapinleimu on osallistunut 27.10 järjestettävän Mannerheim-ristin ritareita esittelevän tilaisuuden toteuttamiseen. Kuva: Alpär Javanshir.

Korona kuritti suomalaisten kotiseutuyhdistysten toimintaa siinä missä koko muutakin planeettaa. Akaa-Seuran kohdalla tämä tarkoitti kahden merkittävän tilaisuuden lykkäämistä. Nyt ne kuitenkin päästään järjestämään, ja aiheet ovat kiinnostavia.

Torstaina 27.10. kello 18 Toijalan yhteiskoulun auditoriossa toteutuu esitelmätilaisuus aiheesta Akaaseen liittyvät ja Akaassa vaikuttaneet Mannerheim-ristin ritarit. Esitelmöitsijä on Mannerheim-ristin ritarien säätiön hallituksen jäsen Heikki Lehtonen, ja tilaisuus järjestetään yhdessä Akaan Reserviupseerikerhon kanssa.

Illan teemaan liittyy kuusi Mannerheim-ristin ritaria: Olli Aulanko, Toivo Ilomäki, Pentti Iisalo, Tauno Iisalo, Kaarlo Kajatsalo ja Ahti K. Vuorensola. Iisalon perheessä oli neljä poikaa, joista kaksi sai ristin ja kahdelle muullekin sitä ehdotettiin. Heidän lisäkseen sisarkatraaseen kuului Paavo Lipposen äiti Hilkka. Pentti Iisalo oli Paavo Lipposen kummisetä.

Kunnioitus Mannerheim-ristin ritareita kohtaan ei ole aina ollut niin yksinuottista kuin nykyisin. Siksi ei ollut aikoinaan itsestäänselvyys, että Sääksmäellä syntyneen Toivo Ilomäen saavutuksia olisi isommin arvostettu koko lailla punaisessa Viialassa, missä Ilomäki oli sodan jälkeen töissä Schaumanin tehtaalla. Tänä päivänä Ilomäen muotokuva on Viialan kirjaston seinällä.

Ritari-illan järjestelyvastuun kantavat Akaa-Seuran puheenjohtaja Leevi Ahonen ja kotiseutuneuvos Markku Lapinleimu Akaan Reserviupseerikerhosta. Tilaisuuteen kuuluva kahvitus alkaa kello 17.30.

Toijalan kaupunginjohtajaa Leena Siikanen-Toiviota Toijalan monitoimihallilla 24.2.2000 kätellyt Pentti Iisalo on yksi 27.10. järjestettävän tilaisuuden aiheena olevista Mannerheim-ristin ritareista. Kuva: Markku Lapinleimun arkisto.

VKT-illassa muistellaan ja maistellaan

Vähittäiskaupan Teollisuus perustettiin Eino Huuskan aloitteesta, ja se rakensi Tuko-kauppiaiden elintarviketehtaan Toijalaan entisen raviradan paikalle vuonna 1960. Samalla tontilla tehdas toimii tänäkin päivänä Kymppi-Maukkaan nimellä.

Kymppi-Mämmiä maailman suurimmassa mämmitehtaassa on valmistettu vuodesta 1964, mutta lisäksi ympäri maata ja maailmallekin on lähtenyt muun muassa keksejä, keittoja, makaronia, säilykkeitä, ketsuppia, sinappia, näkkileipää ja jäätelövohveleita.

Vuonna 1988 Raisio yhtymälle kuuluva Foodie Oy osti yrityksen VKT Oy:lta, ja syyskuusta 1999 omistaja on ollut Laihian Mallas.

VKT:n historiaa käsitellään 22. marraskuuta järjestettävässä muisteluillassa. Paikkana on Hostel Vekotin, joka toimii tehtaan vieressä entisessä VKT:n konttorissa. Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetus Toijalan torilta, ja illan aikana päästään myös maistelemaan nykyisen tehtaan tuotteita.

VKT:n historia linkittyy myös Mannerheim-ristin ritareihin, sillä Ahti K. Vuorensola oli tehtaan ensimmäinen toimitusjohtaja. Muisteluillassa esitelmöi tehtaan entinen tuotekehittäjä Hilla Huhturi, ja mukana on myös Kymppi-Maukkaiden nykyinen tehdas- ja markkinointipäällikkö Anna Mollberg.

Liisa Sjöblom ja Markku Lapinleimu avasivat Akaan Seudulle Akaa-Seuran loppuvuoden tapahtumien taustoja. Kuva: Alpär Javanshir.

Toijalan kaupungin tarina 1977–2006

Joulukuun alussa Akaa-Seura julkaisee kuvateoksen Toijalan kaupungista, jonka elinkaari kattoi kauppalan jälkeiset vuodet 1977–2006. Kirjassa on noin 80 kuvaa sekä niiden lisäksi 36 kirjoitusta Toijalan kaupungista sen ajan vaikuttajien kirjoittamina.

Kirjan koonnut päätoimittaja emeritus Juha Kosonen kertoo, että esimerkiksi maan pääväylän tulo Valkeakosken sijaan Vanajan länsipuolelle edelsi taistelua puolesta ja vastaan.

– Hattua täytyy nostaa niille, jotka saivat moottoritien Akaaseen. Se muutti kaupunkia peruuttamattomasti, Kosonen sanoo.

Lue lisää