Toisinaan kuulee sanottavan, että julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on aivan käsittämätöntä ja että se vaikeuttaa elämää. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan kyseisen lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.
Puolustus- ja turvallisuushankintalain vastaavanlaisessa pykälässä mainitaan, että lain tavoitteet eivät saa vaarantaa valtion keskeisiä turvallisuusetuja.
Oikeusministeriön alaisen korruptiontorjunta.fi-verkkosivuston mukaan julkiset hankinnat kuuluvat korruption riskialueisiin. Edellä mainittujen verkkosivujen mukaan tasavertainen ja syrjimätön kilpailumahdollisuus julkisissa hankinnoissa estää korruptiota ja harmaata taloutta.
Tärkeää on myös muistaa, että julkisia hankintoja toteuttavien ja niistä päättävien on huomioitava toiminnassaan hallintolain esteellisyyssäännökset – juridinen esteettömyys on aina toteuduttava julkisissa hankinnoissa.
Elinkeinoelämän keskusliiton verkkosivujen mukaan julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 35 miljardilla eurolla. Julkiset hankinnat toteutetaan ja tehdään siis julkisilla varoilla. Onko yhdentekevää, miten ja millä perusteilla julkista ja isännätöntä rahaa käytetään vuosittain noin 35 miljardia? Ei toden totta ole.
Julkisten hankintojen juridiikan yksi vahvimpia periaatteita on tarjousten vertailukelpoisuus, joka kumpuaa tarpeesta toimia syrjimättömästi ja tasapuolisesti. Yksittäinen kuluttaja voi törmätä tarjousten vertailukelpoisuuteen esimerkiksi siinä tilanteessa, kun yrittää kilpailuttaa talopakettia.
Eri talopakettivalmistajien toimitussisällöt poikkeavat toisistaan ja siitä johtuen vertailukelpoisia tarjouksia on käytännössä mahdotonta saada. Yksittäinen kuluttaja joutuu tällöin miettimään, mitä talopakettitarjousten eroavaisuudet tarkoittavat käytännössä vaikkapa hankkeen aikataulun, hinnan tai vastuiden suhteen.
Julkisten hankintayksiköiden julkisissa hankinnoissa tällainen miettiminen ei ole onneksi mahdollista, vaan tarjousten on vastattava tarjouspyyntöä ja sen ehtoja ja vaatimuksia. Julkisissa hankinnoissa tarjousten on oltava keskenään vertailukelpoisia, ja tarjouspyynnön ja sen ehtojen vastaiset tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.
Kun julkisten hankintojen juridiikan käsittämättömyyden ja vaikeuden suhteuttaa julkisten hankintojen vuosittaiseen miljardivolyymiin, alkavat silmät avautua, eikä julkisten hankintojen juridiikka ja sen perusteet tunnu enää ollenkaan käsittämättömältä. Käsittämätöntä sen sijaan olisi se, että julkisen rahan käyttöä ei säänneltäisi ja valvottaisi.
Riikka Gallén
Kirjoittaja on julkisten rakennusurakkahankintojen juridiikan syövereissä työskentelevä varatuomari.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
